Analysoi Päivän otos Mediat Aiheet Paikat Politiikka Koosta Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Pullonpalautus on mullistumassa – Kesko: Tämä on älytöntä

Iltalehti Uutinen 4.10.2026
Pisteet
45
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
74
  • Gemini 3.1 Flash Lite75
  • GPT-5.6 Luna72
  • Mistral Small75
  • TypeSafe Jev72

Näytetty luku on raadin (4 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — kahden keskimmäisen pisteen keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
45
  • Gemini 3.1 Flash Lite45
  • GPT-5.6 Luna52
  • Mistral Small40

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Turhautuminen / pettymys Kehystys Oikea Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli kehystää EU-asetuksen uhkana suomalaiselle tehokkuudelle ja kuluttajahinnoille. Lukijalle välittyy kuva, jossa Brysselin sääntely on irrallaan suomalaisesta todellisuudesta, ja kaupan alan edustajan ääni dominoi narratiivia, kun taas ympäristöperusteita käsitellään lähinnä hallituksen lobbauspyrkimysten kautta.

Artikkeli raportoi kaupan alan huolista EU-asetuksen kustannuksista, mutta jättää ympäristöperusteet taustalle.

Uutinen Iltalehti Joakim Kullas · 4.10.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: elinkeino

Artikkeli tarkastelee EU-sääntelyä ensisijaisesti elinkeinoelämän ja kaupan alan investointien näkökulmasta.

74
/100
Merkittävä vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli painottaa voimakkaasti kaupan alan vastustusta ja käyttää latautunutta kieltä (esim. 'älytöntä'). Vaikka jutussa mainitaan hallituksen pyrkimykset, EU:n näkökulma jää hyvin ohueksi, mikä tekee kehyksestä yksipuolisen.

Poliittinen kehystys Oikea

Artikkelin kehys painottaa sääntelyn purkamista, kustannustehokkuutta ja markkinaehtoisen järjestelmän puolustamista, mikä on linjassa elinkeinoelämän ja oikeistolaisen talousajattelun kanssa.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Kaupan alan näkemys asetuksen aiheuttamista kustannuksista
  • Suomen nykyisen järjestelmän tehokkuus

Kritisoidut tahot

Puolustetut tahot

  • Kesko
  • Suomen pullonpalautusjärjestelmä
Todellisuustarkistus
Ketkä saavat äänen Jutussa haastatellut ja lainatut henkilöt sekä heidän julkinen roolinsa

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 2 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta EU-asetuksen ympäristöperusteet ja tavoitteet jäävät mainitsematta. — Lukija ei ymmärrä, miksi asetus on säädetty, mikä tekee kritiikistä yksipuolista.
  • Vastakkainen näkökulma Komission tai ympäristöasiantuntijoiden näkökulma asetuksen hyödyistä puuttuu. — Lukija saa kuvan, että asetus on pelkkää haittaa ilman ympäristöhyötyjä.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Latautunut kieli Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Turhautuminen / pettymys Huoli
Turhautuminen / pettymys

Kaupan alan edustajan turhautuminen EU-sääntelyn aiheuttamiin kustannuksiin.

Huoli

Huoli kustannusten siirtymisestä kuluttajahintoihin.

Latautunut kieli

Sanavalinnat kuten 'älytöntä' ja 'hölmöltä' ohjaavat lukijan suhtautumista.

Konflikti- tai kriisikehys

Suomi vs. Bryssel -asetelma luo konfliktia.

Tunnevetoaminen on sidottu kaupan alan edustajan suoriin sitaatteihin, mikä on tyypillistä uutisoinnissa, mutta jutun oma kehystys vahvistaa tätä sävyä.

Kaikki tunnevetoamiset →

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 70/100, kärjistys 58

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa jutun sisältöä, jossa Kesko-johtaja kritisoi asetusta.

Klikkihoukutus: 70/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite70
  • GPT-5.6 Luna68
  • Mistral Small85

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Otsikko käyttää dramatisoivaa kieltä 'mullistumasta' ja 'älytöntä', mikä houkuttelee lukemaan.

Otsikon lataus: Latautunut

Sana 'älytöntä' lataa otsikon vastustamaan EU-asetusta jo ennen jutun lukemista.

Kärjistys: 58/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite50
  • GPT-5.6 Luna58
  • Mistral Small60

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Artikkeli luo vastakkainasettelun Suomen ja Brysselin välille, mutta ei demonisoi osapuolia.

Populismi: 25/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • GPT-5.6 Luna18
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Sitaateissa esiintyy 'eliittiin' (Bryssel) kohdistuvaa kritiikkiä, mutta se on sidottu kaupan alan edustajan puheeseen.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Euroopan komissiota kritisoidaan suoraan, mutta sille ei ole varattu tilaa vastata väitteisiin asetuksen 'älyttömyydestä'.

5 JSN-arvio 45/100 · 2 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

45
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 10: Alkuperäinen lähde (Kesko, Panimoteollisuus) on mainittu.
  • JO 15: Otsikolla on kate jutun sisällössä.

Heikkoudet

  • JO 12: Kiistanalaisen väitteen lähdekritiikki puuttuu; EU-asetuksen ympäristöperusteita ei avata.
  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu; komission edustajaa ei ole haastateltu vastaamaan kritiikkiin.
6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli raportoi ajankohtaisesta lobbausprosessista, mutta noudattaa tyypillistä uutisrakennetta.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee kaupan alaa ja elintarviketeollisuutta, jotka vastustavat EU-asetuksen aiheuttamia investointikustannuksia ja järjestelmämuutoksia.
Pelissä EU:n ympäristötavoitteet vs. kansallisen järjestelmän kustannustehokkuus. Juttu käsittelee pääosin jälkimmäistä, painottaen kaupan alan näkökulmaa.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että nykyinen pullonpalautusjärjestelmä on optimaalinen ja EU-asetus on siihen nähden haitallinen. ”Suomi pyrkii saamaan läpi poikkeuksen EU:n pakkaus- ja pakkausjäteasetukseen, jonka mukaan 10 prosentin juomapakkauksista pitää olla uudelleenkäytettäviä vuonna 2030. Kyseessä on ongelma Suomelle”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Päätöksenteon vastuu ja syy-seuraussuhteet EU-tasolla jäävät epäselviksi, kun asetusta kuvataan ulkoisena uhkana. ”asetus on tullut jo voimaan, ja komission lähtökohta on, että sitä on noudatettava”
Kuka saa äänen Kaupan alan edustaja saa laajan puheenvuoron ja käyttää vahvaa kieltä, kun taas EU:n näkökulma jää referoiduksi ja etäiseksi. ”Keskon päivittäistavarakaupan toimialajohtaja Ari Akseli sanoo Iltalehdelle, että ilman poikkeuksia pakkaus- ja pakkausjäteasetus palauttaisi Suomen vuosikymmeniä taaksepäin”
Tunnelma Turhautuminen / pettymys

Artikkeli kehystää EU-asetuksen uhkana suomalaiselle tehokkuudelle ja kuluttajahinnoille. Lukijalle välittyy kuva, jossa Brysselin sääntely on irrallaan suomalaisesta todellisuudesta, ja kaupan alan edustajan ääni dominoi narratiivia, kun taas ympäristöperusteita käsitellään lähinnä hallituksen lobbauspyrkimysten kautta.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli ei avaa tarkemmin niitä ympäristöperusteita, joiden vuoksi EU on asetuksen alun perin säätänyt; tämä jättää lukijalle kuvan, että kyseessä on pelkkä byrokraattinen kiusa.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Käytetään vahvoja tunnesanoja kuvaamaan asetusta.

Kaikki propagandatekniikat →

9 Tilastokytkos 62/100, 2 tilastoaihetta
62/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli nojaa vahvasti kustannusarvioihin ja prosenttitavoitteisiin, joiden tarkistaminen virallisista lähteistä olisi olennaista.

  • Gemini 3.1 Flash Lite60
  • GPT-5.6 Luna62
  • Mistral Small70

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • pakkausjäteasetus 2030 tavoitteet
  • pullonpalautusjärjestelmän kustannusvaikutukset

Suositellut lähteet

  • Euroopan komissio
  • Tilastokeskus
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
Katso miten Iltalehti kehystaa muita uutisia → Katso aiheen politiikka laajempi kuva → Katso kirjoittajan Joakim Kullas muut analyysit →
politiikka talous Ari Akseli Sari Multala Jessika Roswall Kesko Euroopan komissio Suomi
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Kansainväliset organisaatiot ja sopimukset
  • Politiikka
  • Kansainvälinen politiikka
  • Ministerit
  • ministeriöt ja valtioneuvosto
  • Hallitus

Tiedot tästä analyysistä

Voimassa oleva pakkausjäteasetus hiertää Suomessa [...513 sanaa...] poikkeusta esimerkiksi komission täytäntöönpanosäädösten avulla.

Sisältö haettu
4.10.2026

Mitä muut mediat kirjoittavat?

Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.

Koosta artikkeleita →

Tai analysoi yksittäinen uutinen osoitteella