Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: BBC: Näin pahamaineinen järjestö värvää palkkamurhaajia – ilmiö vaikuttaa Suomessakin

Ilta-Sanomat Uutinen 2.8.2026
Pisteet
37
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
65
  • Gemini 3.1 Flash Lite65
  • GPT-5.4 Mini62
  • Mistral Small75

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
38
  • Gemini 3.1 Flash Lite35
  • GPT-5.4 Mini38
  • Mistral Small40

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Pelko, Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli maalaa kuvaa rikollisuudesta, joka on muuttunut pelottavan helposti lähestyttäväksi ja pelimäiseksi. Lukijalle välittyy vaikutelma, että kuka tahansa nuori voi päätyä palkkamurhaajaksi sosiaalisen median kautta, mikä normalisoi ajatusta rikollisuuden globaalista ja hallitsemattomasta luonteesta.

Uutinen Ilta-Sanomat Ville Hardén · 2.8.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: viranomainen

Artikkeli nojaa täysin viranomaisten ja poliisitutkintojen tuottamaan tietoon.

65
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on yksipuolinen viranomaisnäkökulmasta käsin. Se käyttää latautunutta kieltä ja luo uhkakuvia ilman vastapainoa tai syvempää analyysia ilmiön taustoista.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli käsittelee vakavaa rikollisuutta vahtikoira-hengessä. Vaikka se on sävyltään pelottava ja yksipuolinen, se ei aja selkeää ideologista poliittista agendaa, vaan raportoi viranomaisten näkemyksiä.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Viranomaisten näkökulma rikollisuuden uhasta

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 2 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Ilmiön taustalla olevia yhteiskunnallisia syitä ei käsitellä. — Lukija ei ymmärrä, miksi nuoret päätyvät rikollisuuteen, mikä jättää ilmiön mystiseksi ja pelottavaksi.
  • Todistusaineisto Konkreettiset todisteet ilmiön vaikutuksesta Suomessa puuttuvat. — Otsikon väite jää katteettomaksi ja luo perusteetonta pelkoa.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Pelottelu Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Pelko Huoli
Pelko

Artikkeli korostaa nuorten värväämistä ja palkkamurhia, mikä herättää turvattomuutta.

Huoli

Huoli sosiaalisen median vaikutuksesta nuoriin.

Latautunut kieli

Sanavalinnat kuten pahamaineinen ja palkkamurhaaja luovat dramatiikkaa.

Pelottelu / uhka-skenaariot

Uhkakuvan luominen siitä, että ilmiö vaikuttaa myös Suomessa.

Tunnevetoaminen on voimakasta, sillä artikkeli pyrkii herättämään pelkoa ja huolta ilman, että se tarjoaa ratkaisukeskeistä tai tasapainoista näkökulmaa.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Harhaanjohtava, klikki 85/100, kärjistys 55

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Harhaanjohtava

Otsikko väittää ilmiön vaikuttavan Suomessa, mutta leipätekstissä Suomi mainitaan vain yhtenä maana 11 maan joukossa ilman yhtäkään tapausta.

Klikkihoukutus: 85/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite85
  • GPT-5.4 Mini84
  • Mistral Small90

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko lupaa ilmiön vaikuttavan Suomessa, vaikka tekstissä ei esitetä yhtään suomalaista tapausta.

Otsikon lataus: Latautunut

Sana pahamaineinen lataa otsikon heti negatiivisesti ja luo uhkakuvia.

Kärjistys: 55/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite55
  • GPT-5.4 Mini48
  • Mistral Small80

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli luo vastakkainasettelua rikollisverkoston ja yhteiskunnan välille.

Populismi: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite15
  • GPT-5.4 Mini5
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Sitaateissa esiintyy viittauksia eliittiin ja rikollisiin, mutta kirjoittaja ei itse käytä populistista kieltä.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Rikollisverkostoa tai sen jäseniä ei ole kuultu, eikä heille ole varattu mahdollisuutta vastata syytöksiin.

5 JSN-arvio 38/100 · 2 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

38
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Heikko

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys tiedonvälitykseen viranomaislähteiden kautta.
  • JO 10: BBC mainittu lähteenä.

Heikkoudet

  • JO 15: Otsikon väite ilmiön vaikutuksesta Suomessa ei saa katetta leipätekstistä.
  • JO 21: Rikollisverkostoa tai muita osapuolia ei kuulla.
6 Omaperäisyys 30/100
30/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli on suora referaatti BBC:n uutisoinnista ilman omaa uutta tutkimusta tai haastatteluja.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkeli palvelee viranomaisten viestintää korostamalla järjestäytyneen rikollisuuden uusia, pelottavia toimintatapoja, mikä vahvistaa tarvetta kansainväliselle poliisiyhteistyölle.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Foxtrot-verkoston toiminta on suora ja kiistaton uhka myös Suomelle, vaikka konkreettisia esimerkkejä Suomesta ei tekstissä esitetä. ”ilmiö vaikuttaa Suomessakin”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Rikollisverkoston toimijuus korostuu, kun taas nuorten tekijöiden omaa vastuuta tai taustatekijöitä häivytetään kuvaamalla heidät pelkkinä värvättyinä pelinappuloina. ”teini-ikäiset palkkatappajat värvätään usein sosiaalisesta mediasta”
Kuka saa äänen Artikkeli nojaa vahvasti viranomaislähteisiin ja BBC:n raportointiin; rikollisverkoston tai muiden osapuolten ääni puuttuu täysin. ”Europolin OTF GRIMM -ryhmän mukaan”
Tunnelma Pelko, Huoli

Artikkeli maalaa kuvaa rikollisuudesta, joka on muuttunut pelottavan helposti lähestyttäväksi ja pelimäiseksi. Lukijalle välittyy vaikutelma, että kuka tahansa nuori voi päätyä palkkamurhaajaksi sosiaalisen median kautta, mikä normalisoi ajatusta rikollisuuden globaalista ja hallitsemattomasta luonteesta.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli nostaa otsikossa esiin Suomen, vaikka leipätekstissä Suomi mainitaan vain yhtenä maana 11 maan joukossa ilman yhtäkään suomalaista tapausta tai uhkaa. Tämä viittaa klikkiotsikointiin, jolla pyritään lisäämään jutun relevanssia suomalaislukijalle.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 2 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Käytetään vahvoja termejä kuten pahamaineinen ja palkkamurhaaja.

Pelkoon vetoaminen Kohtalainen

Väite ilmiön vaikutuksesta Suomessa luo perusteetonta pelkoa.

9 Tilastokytkos 52/100, 2 tilastoaihetta
  • Gemini 3.1 Flash Lite30
  • GPT-5.4 Mini52
  • Mistral Small60

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
52/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli esittää lukuja murhista ja rikollisuuden laajuudesta, joiden tarkistaminen virallisista lähteistä olisi olennaista.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • järjestäytynyt rikollisuus Euroopassa
  • nuorten rikollisuus

Suositellut lähteet

  • Europol
  • Tilastokeskus
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
10 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Iran laajempi kuva → Katso kirjoittajan Ville Hardén muut analyysit →
Iran Europol Rawa Majid Ulkomaat BBC Ismail Abdo Suomi Diamant Salihu Johannes Natland Rikos Foxtrot Ruotsi
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Ulkomaat

Tiedot tästä analyysistä

Teini-ikäiset palkkatappajat värvätään usein sosiaalisesta [...269 sanaa...] Myös Suomi on joukossa mukana.

Sisältö haettu
18.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →