Eduskunnan kyselytunti ja hallituksen talouspolitiikka
Eduskunnan kyselytunnilla oppositio arvosteli hallituksen talouspolitiikkaa ja pienituloisten ostovoiman heikkenemistä.
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli normalisoi ajatusta, että hallituksen on puututtava polttoaineiden hintoihin, ja kehystää jakeluvelvoitteen alentamisen ensisijaiseksi keinoksi. Lukijalle välittyy kuva hallituksesta, joka etsii ratkaisua paineen alla, vaikka todellisuudessa julkisen talouden tila rajoittaa toimintavapautta merkittävästi.
Artikkeli raportoi hallituksen sisäisestä keskustelusta polttoaineiden hintojen alentamiseksi, mutta keskittyy vahvasti hallituksen esittämiin ratkaisumalleihin ilman laajempaa kontekstia.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli käyttää latautunutta kieltä ja kehystää polttoaineiden hintojen alentamisen välttämättömyydeksi. Vaikka hallituksen sisäisiä erimielisyyksiä mainitaan, juttu painottaa jakeluvelvoitteen alentamista, mikä on hallituksen tiettyjen puolueiden tavoite.
Artikkeli raportoi hallituksen sisäisestä väännöstä ja rajoitteista (kuten EU-sitoumukset) melko neutraalisti, vaikka kieli onkin latautunutta. Se ei selkeästi aja vasemmistolaista tai oikeistolaista ideologiaa, vaan keskittyy hallituksen sisäiseen päätöksentekoprosessiin.
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Huoli kansalaisten ja yrittäjien taloudellisesta tilanteesta.
Turhautuminen korkeisiin polttoainehintoihin.
Sana 'hirmuhinnat' luo negatiivista tunnelmaa.
Hallituksen sisäinen vääntö eri keinoista.
Tunnevetoaminen on maltillista ja liittyy aiheeseen, mutta 'hirmuhinnat'-sanan käyttö on manipuloivaa.
Otsikko vastaa jutun sisältöä, jossa käydään läpi hallituksen pohtimia keinoja.
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko käyttää 'hirmuhinnat'-ilmaisua ja lupaa ratkaisuja, mikä on tyypillistä klikkiotsikointia.
Sana 'hirmuhinnat' on vahvasti latautunut ja dramatisoiva.
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli viittaa hallituspuolueiden väliseen vääntöön, mutta ei polarisoi kansalaisia.
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Sitaateissa ja kehyksessä on populistisia piirteitä (kansalaisten ja yrittäjien ahdinko vs. EU-byrokratia), mutta ne ovat maltillisia.
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Ympäristöjärjestöjä tai talousasiantuntijoita, jotka voisivat kritisoida jakeluvelvoitteen alentamista, ei ole kuultu.
Artikkeli perustuu Iltalehden omiin tietoihin, mutta aihe on toistuva uutisaihe.
Artikkeli normalisoi ajatusta, että hallituksen on puututtava polttoaineiden hintoihin, ja kehystää jakeluvelvoitteen alentamisen ensisijaiseksi keinoksi. Lukijalle välittyy kuva hallituksesta, joka etsii ratkaisua paineen alla, vaikka todellisuudessa julkisen talouden tila rajoittaa toimintavapautta merkittävästi.
Herää kysymys, miksi artikkeli nostaa esiin nimenomaan jakeluvelvoitteen alentamisen todennäköisimpänä keinona, vaikka se on poliittisesti kiistanalainen ja vaikuttaa ilmastotavoitteisiin — tämä voi heijastaa hallituslähteiden halua testata yleistä mielipidettä.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
Käytetään vahvoja tunnesanoja kuvaamaan hintoja.
Artikkeli väittää jakeluvelvoitteen alentamisen laskevan hintoja, mikä on tilastollisesti tarkistettavissa oleva väite.
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Eduskunnan kyselytunnilla oppositio arvosteli hallituksen talouspolitiikkaa ja pienituloisten ostovoiman heikkenemistä.
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →Saat 10 ilmaista krediittiä käyttöösi. Ei salasanaa — kirjaudut Google-tilillä tai sähköpostilinkillä.
Kirjaudu Google-tililläOnko sinulla jo tili? Kirjaudu sisään Ei vielä tiliä? Luo tili
Tarkista sähköpostisi (myös roskaposti). Linkki on voimassa 2 tuntia. Osoite johon linkki lähti näkyy alla.
Kerro mitä palvelusta puuttuu tai mikä ei toimi. Palautteen jättäminen vaatii kirjautumisen.
Kerro vapaasti mitä huomasit tällä sivulla — vika, hankala kohta tai idea.
Palautimme aiemman luonnoksesi.
Palaute tallennetaan sivun osoitteen kanssa, jotta löydämme kohdan.
Palautteesi on vastaanotettu. Arvostamme sitä.