Suomalaisnuorten Pisa-tulosten lasku
Tuore Pisa-tutkimus osoittaa suomalaisnuorten osaamisen laskeneen merkittävästi lukutaidossa ja matematiikassa.
← Etusivu
Analyysi artikkelista: Uudet Pisa-tulokset julki: Suomi jatkaa kylmää syöksyä – ”Se aika on mennyt ohi”
Pisteet
Versio 2.0
Laskettu raadin pisteistä
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
- Gemini 3.1 Flash Lite45
- GPT-5.6 Luna45
- Mistral Small70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
- Gemini 3.1 Flash Lite75
- GPT-5.6 Luna78
- Mistral Small75
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys
Tunnelma
Huoli, Epäluottamus
Kehystys
Keskusta
Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.
Artikkeli rakentaa kuvaa suomalaisen koulutuksen kriisistä ja pysyvästä heikentymisestä. Vaikka Suomi pärjää edelleen kansainvälisessä vertailussa, narratiivi keskittyy yksinomaan laskusuuntaan ja huoleen, jättäen vähemmälle huomiolle sen, että Suomi on yhä OECD-keskiarvon yläpuolella.
Artikkeli raportoi Pisa-tulosten laskusta asiallisesti, mutta kehystää ne hyvin pessimistisesti.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
45
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)
Artikkeli on rakenteellisesti asiallinen uutinen, mutta otsikointi ja tutkimusjohtajan valitut sitaatit ohjaavat lukijaa tulkitsemaan tulokset kriisiksi, vaikka kansainvälinen vertailu osoittaa Suomen yhä pärjäävän keskiarvoa paremmin.
Poliittinen kehystys
Keskusta
Artikkeli raportoi virallisia tutkimustuloksia. Vaikka sävy on pessimistinen, se ei aja selkeää ideologista agendaa, vaan keskittyy asiantuntijan tulkintaan koulutuksen tilasta.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Koulutuksen tason heikkeneminen
- Mallimaa-statuksen menetys
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Tämä on tekoälyn tulkinta artikkelista, ei mittaus eikä osa vinouma-analyysiä. Lähdelinkit tulevat tekoälyn omasta hakutuloksesta — kukaan ihminen ei ole tarkistanut niitä, mutta linkin takana oleva tieto on tarkistettavissa itse. Linkitön väite on tekoälyn oma päättely, johon kannattaa suhtautua sen mukaisesti.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Ketkä saavat äänen
Artikkelissa ei tunnistettu nimettyjä ääniä.
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Artikkelista tunnistettiin henkilöitä, mutta yhdestäkään ei ole tarpeeksi tunnistetietoa taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Laajempi kansainvälinen vertailu siitä, miten muiden maiden tulokset ovat laskeneet. — Lukija saa kuvan, että kyseessä on nimenomaan suomalainen ongelma, vaikka kyseessä on laajempi ilmiö.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Kehystäminen
Latautunut kieli
Valikoiva painotus
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli nuorten lukutaidon heikentymisestä.
Epäluottamus suomalaisen koulutusjärjestelmän nykytilaan.
Latautunut kieli
Käytetään ilmauksia kuten 'kylmä syöksy'.
Liioittelu / korostus
Korostetaan mallimaa-statuksen menettämistä.
Tunnevetoaminen on sidottu asiantuntijan huoleen, mikä tekee siitä ymmärrettävää, mutta otsikon sanavalinnat ovat tarkoituksellisen dramatisoivia.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vs. sisältö:
Tarkka
Otsikko heijastaa asiantuntijan lausuntoa, vaikka se onkin dramatisoitu.
Klikkihoukutus:
70/100
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.6 Luna70
- Mistral Small85
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko käyttää dramatisoivia ilmauksia kuten 'kylmä syöksy' ja 'aika on mennyt ohi'.
Otsikon lataus:
Latautunut
Ilmaisu 'kylmä syöksy' lataa otsikon negatiivisuudella.
Kärjistys:
20/100
- Gemini 3.1 Flash Lite20
- GPT-5.6 Luna20
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Ei merkittävää polarisaatiota, kyse on asiantuntija-arviosta.
Populismi:
10/100
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.6 Luna5
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Ei populistista rakennetta, vaikka 'mallimaa'-käsitteen käyttö viittaa kansalliseen identiteettiin.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli ei kritisoi yksittäistä tahoa, vaan raportoi tutkimustuloksia.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
75
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä
Vahvuudet
- JO 10: Alkuperäinen lähde (OECD) on mainittu.
- JO 11: Mielipiteet ja asiantuntija-arviot on erotettu tilastofaktoista.
Heikkoudet
- JO 15: Otsikon 'kylmä syöksy' on dramatisoiva suhteessa siihen, että Suomi on yhä keskiarvon yläpuolella.
6 Omaperäisyys
50/100
Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä
Artikkeli perustuu julkaistuihin Pisa-tuloksiin ja asiantuntijahaastatteluun.
7 Rivien välistä
Kenen etua ajaa?
Kehystys palvelee koulutuspoliittista keskustelua ja niitä tahoja, jotka vaativat muutoksia suomalaiseen peruskouluun, sillä se korostaa tulosten laskua ja mallimaa-statuksen menetystä.
Pelissä
Suomalaisen koulutusjärjestelmän uskottavuus vs. koulutuksen laadun ylläpitäminen. Juttu käsittelee pääosin edellistä, korostaen mallimaa-statuksen menetystä.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä
Artikkeli olettaa, että Pisa-tulokset ovat ensisijainen ja riittävä mittari koulutuksen laadulle. ”Suomalaisnuorten oppimistulokset jatkavat laskuaan.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään
Oppimistulosten laskun syyt jäävät epämääräisiksi, ja vastuu siirtyy passiiviseen 'laskusuuntaan'. ”Laskusuunnasta huolimatta Suomi sijoittuu edelleen kehittyneiden maiden... keskiarvoa korkeammalle”
Kuka saa äänen
Tutkimusjohtaja Ahonen saa hallitsevan roolin tulosten tulkitsijana. ”Pisa-tutkimuksen kansallinen tutkimusjohtaja Arto Ahonen toteaa suoraan, ettei Suomi voi enää kutsua itseään koulutuksen mallimaaksi”
Tunnelma
Huoli, Epäluottamus
Artikkeli rakentaa kuvaa suomalaisen koulutuksen kriisistä ja pysyvästä heikentymisestä. Vaikka Suomi pärjää edelleen kansainvälisessä vertailussa, narratiivi keskittyy yksinomaan laskusuuntaan ja huoleen, jättäen vähemmälle huomiolle sen, että Suomi on yhä OECD-keskiarvon yläpuolella.
Tekoälyn vapaa havainto
Herää kysymys, miksi artikkeli korostaa 'kylmää syöksyä' ja 'mallimaan ajan ohi menoa', vaikka Suomi on edelleen OECD-keskiarvon yläpuolella; tämä valinta palvelee dramatisointia enemmän kuin tilastollista tarkkuutta.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Latautunut kieli
Lieva
Kylmä syöksy, mallimaan aika ohi.
9 Tilastokytkos
85/100
Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.
Artikkeli perustuu kokonaan Pisa-tilastoihin, joiden oikeellisuus on keskeistä.
- Gemini 3.1 Flash Lite85
- GPT-5.6 Luna85
- Mistral Small80
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Hyödylliset tilastoaiheet
- Pisa-tulokset 2025 Suomi
- lukutaidon kehitys Suomessa 2006-2025
Suositellut lähteet
- OECD
- Opetushallitus
Osa ilmiötä
Samasta ilmiöstä vähemmän vinoutuneesti
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
Mitä muut mediat kirjoittavat?
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →