Analysoi Päivän otos Mediat Aiheet Paikat Politiikka Koosta Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Kommentti: Purran on vaikea irtautua EU-vastaisuudesta – se on perussuomalaisten DNA:ssa

Ilta-Sanomat Kolumni 27.1.2023
Pisteet
52
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
75
  • Gemini 3.1 Flash Lite75
  • GPT-5.6 Luna65
  • Mistral Small75

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
58
  • Gemini 3.1 Flash Lite60
  • GPT-5.6 Luna58
  • Mistral Small40

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Epäluottamus Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli kehystää perussuomalaisten EU-vastaisuuden puolueen DNA:han kuuluvaksi, muutosvastarintaiseksi jäänteeksi, joka on ristiriidassa nykyisen turvallisuuspoliittisen tilanteen kanssa. Lukijalle välittyy kuva, että puolueen on pakko luopua tästä tavoitteesta päästäkseen hallitusvaltaan, ja sen kiinnipitäminen tavoitteesta näyttäytyy poliittisena virheenä.

Kolumni, joka analysoi perussuomalaisten hallituskelpoisuutta EU-kannan kautta. Teksti on vahvasti kirjoittajan omaa tulkintaa ja poliittista analyysia.

Kolumni Ilta-Sanomat Seppo Varjus · 27.1.2023 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: poliittinen

Artikkeli tarkastelee poliittista taktiikkaa ja hallitusyhteistyön reunaehtoja.

75
/100
Merkittävä vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on kolumni, jossa kirjoittajan oma näkemys on keskiössä. Se käyttää latautunutta kieltä (esim. 'härkäpäisesti', 'hoiperrellut') ja kehystää perussuomalaisten kannan virheelliseksi. Vastapuolen (kokoomus) ääni on vahvasti esillä, kun taas perussuomalaisten EU-kannan perusteluja ei avata.

Poliittinen kehystys Keskusta

Teksti kritisoi perussuomalaisten EU-linjaa, mutta tekee sen pragmaattisesta hallituskelpoisuuden näkökulmasta, ei suoraan ideologisesta vasemmisto-oikeisto-akselista. Kirjoittaja asettuu 'realistisen' politiikan puolelle, mikä on tyypillistä valtavirran poliittiselle analyysille.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • EU-vastaisuus on vanhentunutta
  • Perussuomalaisten on muututtava hallitukseen päästäkseen

Kritisoidut tahot

Puolustetut tahot

Todellisuustarkistus
Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Perussuomalaisten omat perustelut EU-kannalleen puuttuvat. — Lukija ei saa kuvaa siitä, miksi puolue pitää kiinni kannastaan, mikä tekee analyysista yksipuolisen.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Latautunut kieli Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Epäluottamus Turhautuminen / pettymys
Epäluottamus

Kirjoittaja kyseenalaistaa perussuomalaisten kyvyn muuttua.

Turhautuminen / pettymys

Sävy on kärsimätön puolueen vanhentunutta ohjelmaa kohtaan.

Latautunut kieli

Sanoja kuten 'härkäpäisesti' ja 'hoiperrellut' käytetään kuvaamaan perussuomalaisia.

Ironia tai sarkasmi

Teksti käyttää ironista sävyä kuvatessaan puolueen EU-ohjelmaa.

Tunnevetoaminen on tyypillistä kolumnigenrelle, mutta se on tässä tapauksessa manipuloivaa, koska se esittää kirjoittajan tulkinnan ainoana järkevänä vaihtoehtona.

Kaikki tunnevetoamiset →

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 55/100, kärjistys 60

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko lupaa analyysia EU-vastaisuudesta, ja teksti käsittelee tätä teemaa.

Klikkihoukutus: 55/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite55
  • GPT-5.6 Luna48
  • Mistral Small60

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Otsikko käyttää provokatiivista 'DNA'-metaforaa luomaan jännitettä.

Otsikon lataus: Latautunut

Sana 'EU-vastaisuus' ja 'DNA' lataavat otsikon vastakkainasettelulla.

Kärjistys: 60/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite60
  • GPT-5.6 Luna58
  • Mistral Small80

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Artikkeli luo vastakkainasettelua 'järkevän' politiikan ja 'härkäpäisen' EU-vastaisuuden välille.

Populismi: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite15
  • GPT-5.6 Luna8
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Artikkeli käsittelee populismia, mutta ei itse käytä populistista rakennetta.

4 Kuultiinko kohdetta Mainittu, ei kuultu

Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Riikka Purraa siteerataan lyhyesti, mutta hänen näkemyksensä EU-kannan syistä jäävät kuulematta.

5 JSN-arvio 58/100 · 1 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

58
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipide on selkeästi erotettu faktoista kolumnin muodossa.

Heikkoudet

  • JO 15: Otsikko on provokatiivinen, mutta jutun sisältö keskittyy enemmän hallituskelpoisuuteen kuin DNA-käsitteeseen.
  • JO 21: Perussuomalaisten EU-kannan perusteluja ei avata, vaikka heitä kritisoidaan voimakkaasti.
6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihe on toistuva poliittinen analyysi, mutta kirjoittajan tyyli on tunnistettava.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee kokoomusta ja EU-myönteistä valtavirtaa: perussuomalaisten EU-kanta esitetään vanhentuneena ja hallitustietä haittaavana taakkana.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että EU-eron tavoittelu on itsestäänselvästi vanhentunut ja haitallinen kanta nykyisessä turvallisuusympäristössä. ”Vuosi 2019 oli eri vuosimiljoonalla kuin vuosi 2023.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Poliittisen muutoksen tarve esitetään välttämättömyytenä, jota Purran on vaikea toteuttaa, häivyttäen äänestäjien tahdon merkityksen. ”Joskus rakkaimmistakin muistoesineistä pitää silti vain päästää irti”
Kuka saa äänen Kirjoittaja siteeraa kokoomuslaisia poliitikkoja (Stubb, Orpo) kriittisinä ääniä, kun taas perussuomalaisten kantaa käsitellään pääosin kirjoittajan tulkinnan kautta. ”Entisen pääministerin Alexander Stubbin mukaan veto oli kuin ”suoraan Venäjän pelikirjasta”.”
Tunnelma Epäluottamus

Artikkeli kehystää perussuomalaisten EU-vastaisuuden puolueen DNA:han kuuluvaksi, muutosvastarintaiseksi jäänteeksi, joka on ristiriidassa nykyisen turvallisuuspoliittisen tilanteen kanssa. Lukijalle välittyy kuva, että puolueen on pakko luopua tästä tavoitteesta päästäkseen hallitusvaltaan, ja sen kiinnipitäminen tavoitteesta näyttäytyy poliittisena virheenä.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi kirjoittaja valitsee nimenomaan 'nyrkkeilysäkki'-metaforan aloittaessaan tekstin; se asettaa Purran välittömästi passiiviseen ja häviävään asemaan, mikä ohjaa lukijan näkemään puolueen toiminnan epäonnistuneena.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Käytetään vahvasti negatiivisia verbejä ja adjektiiveja kuvaamaan kohdetta.

Kaikki propagandatekniikat →

Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen politiikka laajempi kuva → Katso kirjoittajan Seppo Varjus muut analyysit →
politiikka Riikka Purra Petteri Orpo Alexander Stubb Mika Niikko Jussi Halla-aho Timo Soini
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Politiikka

Tiedot tästä analyysistä

EU-kanta aiheuttaa ongelmia kokoomuksen kanssa [...351 sanaa...] irti ja katsoa uteliaasti tulevaan.

Sisältö haettu
24.9.2026

Mitä muut mediat kirjoittavat?

Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.

Koosta artikkeleita →

Tai analysoi yksittäinen uutinen osoitteella