Analysoi Mediat Aiheet Politiikka Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Tankkeri tulessa Hormuzinsalmessa

Yle Uutinen 28.2.2026
Pisteet
71
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
15
  • Gemini 3.1 Flash Lite15
  • GPT-5.6 Luna25
  • Mistral Small15

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
85
  • Gemini 3.1 Flash Lite95
  • GPT-5.6 Luna85
  • Mistral Small85

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Epäluottamus Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli raportoi Lähi-idän sotilaallista tilannetta päivittyvänä uutisvirrana, joka keskittyy yksittäisiin iskuihin ja uhkauksiin. Lukijalle välittyy kuva hallitsemattomasta eskalaatiosta, jossa molemmat osapuolet vastaavat toistensa sotilaallisiin toimiin, mutta konfliktin laajempi geopoliittinen syy-seuraussuhde jää uutisvirran alle.

Uutinen Yle Yrjö Kokkonen , Tero Nikulainen , Risto Laine , Saana Uosukainen , Satu-Maria Niikko , Marika Harjumaa , Miia Pauliina Anttila · 28.2.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: rakenteellinen

Artikkeli tarkastelee tilannetta geopoliittisena konfliktina ja sotilaallisena eskalaationa.

15
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on pääosin raportoiva ja pyrkii tasapainoon tuomalla esiin molempien osapuolten väitteitä. Vinouma on matala, mutta painotus sotilaallisissa iskuissa luo jännitteisen sävyn.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi tapahtumia useista lähteistä (Reuters, AP, AFP, Fox News) ja antaa tilaa sekä Iranin että Yhdysvaltain näkemyksille. Ideologista suuntaa ei välity, vaan kyse on sotilaallisen tilanteen vahtimisesta.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Sotilaallinen eskalaatio
  • Osapuolten välinen vastakkainasettelu

Kritisoidut tahot

Todellisuustarkistus

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Konfliktin laajempi historiallinen ja poliittinen tausta puuttuu. — Lukija ei saa riittävää ymmärrystä siitä, miksi konflikti on eskaloitunut juuri nyt.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 3 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Epäluottamus
Huoli

Sotilaallinen eskalaatio ja sen seuraukset herättävät huolta.

Epäluottamus

Osapuolten välinen epäluottamus korostuu iskuissa ja vastaiskuissa.

Konflikti- tai kriisikehys

Artikkeli rakentuu jatkuvan konfliktin ja iskujen ympärille.

Tunnevetoaminen on hillittyä ja kytkeytyy suoraan uutisoitaviin sotilaallisiin tapahtumiin.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 15/100, kärjistys 30

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa sisällön raportointia tankkerin tilanteesta.

Klikkihoukutus: 15/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.6 Luna15
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Otsikko on suora ja informatiivinen, mutta hieman dramaattinen.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko kuvaa tapahtuman neutraalisti: Tankkeri tulessa Hormuzinsalmessa.

Kärjistys: 30/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • GPT-5.6 Luna35
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Konflikti on luonteeltaan polarisoiva, mutta artikkeli raportoi sen neutraalisti.

Populismi: 0/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite0
  • GPT-5.6 Luna0
  • Mistral Small0

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Ei populistisia elementtejä.

4 Kuultiinko kohdetta Kuultu

Kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Sekä Yhdysvallat että Iran saavat esittää näkemyksensä ja lausuntonsa.

5 JSN-arvio 85/100 · 2 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

85
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen raportoimalla useista lähteistä.
  • JO 10: Attribuutio on selkeä, lähteet mainitaan.

Heikkoudet

  • JO 14: Päivittyvä uutisvirta voi olla fragmentaarista, mutta raportointia täydennetään.
6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli kokoaa uutistoimistojen tietoja, mikä on tyypillistä päivittyvälle uutisoinnille.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee Yhdysvaltain ja Iranin välistä sotilaallista eskalaatiota seuraavia tahoja, korostaen sotilaallisia iskuja ja vastaiskuja ilman syvempää analyysia konfliktin taustoista.
Pelissä Alueellinen turvallisuus vs. sotilaallinen voimannäyttö. Juttu käsittelee pääosin jälkimmäistä, keskittyen iskujen teknisiin yksityiskohtiin ja osapuolten uhkauksiin.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että sotilaallinen konflikti on käynnissä ja sen osapuolet ovat selkeästi tunnistettavissa. ”Sota alkoi alun perin 28. helmikuuta”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Iskujen seurauksia ja vastatoimia kuvataan usein passiivisesti tai toimijuutta korostamatta, kun kyse on tuhoista. ”aiheutti vakavia vaurioita”
Kuka saa äänen Länsimaiset viranomaislähteet ja Iranin valtionmedia saavat äänen, mutta siviilien tai riippumattomien tahojen näkökulma puuttuu. ”kertoo Iranin valtiontelevisio”
Tunnelma Huoli, Epäluottamus

Artikkeli raportoi Lähi-idän sotilaallista tilannetta päivittyvänä uutisvirrana, joka keskittyy yksittäisiin iskuihin ja uhkauksiin. Lukijalle välittyy kuva hallitsemattomasta eskalaatiosta, jossa molemmat osapuolet vastaavat toistensa sotilaallisiin toimiin, mutta konfliktin laajempi geopoliittinen syy-seuraussuhde jää uutisvirran alle.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko päivittyvän uutisvirran luonne omiaan luomaan lukijalle tunteen jatkuvasta kriisistä, jossa yksittäiset iskut saavat suhteettoman suuren painoarvon kokonaiskuvaan nähden.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen politiikka laajempi kuva → Katso kirjoittajan Yrjö Kokkonen muut analyysit →
politiikka Ulkomaat Susanne Dahlgren Donald Trump Pete Hegseth Trey Yingst Iranin vallankumouskaarti Yhdysvallat Hormuzinsalmi Jordania
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Yhdysvaltojen ja Israelin ilmaiskut Iraniin 2026
  • kansainvälinen politiikka
  • Iran
  • mellakat
  • mielenosoitukset
  • ulkomaat

Tiedot tästä analyysistä

Yle seuraa Lähi-idän tilannetta tässä [...676 sanaa...] on salainen. Näytä lisää päivityksiä

Sisältö haettu
31.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →