Analyysi artikkelista: Jarno Limnell: Venäjä voi iskeä Nato-maahan jo lähikuukausina
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.6 Luna58
- Mistral Small60
- TypeSafe Jev68
Näytetty luku on raadin (4 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — kahden keskimmäisen pisteen keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite45
- GPT-5.6 Luna52
- Mistral Small65
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli nostaa esiin Venäjän hybridivaikuttamisen uhkakuvia asiantuntijana toimivan kansanedustajan kautta. Lukijalle välittyy kuva tilanteen vakavuudesta ja tarpeesta varautua, vaikka suoria todisteita kotimurtojen ja Venäjän yhteydestä ei esitetä.
Artikkeli raportoi asiantuntijan näkemyksen, mutta otsikointi on huomattavasti juttua dramaattisempi.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli luottaa yksinomaan yhteen asiantuntijaan ja käyttää otsikossa dramatisointia. Vaikka tekstissä on varovaisuutta, kokonaisuus painottuu uhkakuviin.
Artikkeli käsittelee turvallisuuspolitiikkaa, joka on Suomessa laajasti jaettu huoli. Ideologista suuntaa ei välity, vaan kyseessä on asiantuntijan näkemyksen raportointi.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Varautumisen välttämättömyys
- Venäjän aggressiivisuuden kasvu
Kritisoidut tahot
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Muita asiantuntijanäkemyksiä tai vastakkaisia arvioita ei esitetä. — Lukija saa vain yhden näkökulman tilanteen vakavuudesta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli Venäjän hybridivaikuttamisesta ja mahdollisista iskuista Nato-maihin.
Epäluottamus Venäjän toimia kohtaan.
Otsikko luo uhkakuvan iskuista lähikuukausina.
Venäjän toimien kuvaaminen 'leikkimisenä tulella' korostaa vaarallisuutta.
Tunnevetoaminen on sidottu asiantuntijan arvioon, mutta otsikon dramatisointi on selkeästi manipuloivaa.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko väittää iskujen tapahtuvan 'lähikuukausina', kun taas tekstissä asiantuntija arvioi sen olevan 'mahdollista'.
- Gemini 3.1 Flash Lite85
- GPT-5.6 Luna72
- Mistral Small85
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko dramatisoi asiantuntijan varovaisen arvion varmaksi uhaksi lähitulevaisuudessa.
Otsikko käyttää vahvaa ilmaisua 'iskeä', joka luo välittömän uhkakuvan.
- Gemini 3.1 Flash Lite50
- GPT-5.6 Luna55
- Mistral Small70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli rakentuu me (Nato-maat) vs. he (Venäjä) -asetelmalle.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.6 Luna8
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Ei merkittävää populistista rakennetta.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli on asiantuntija-arvio, ei kritiikkiä kohdistava juttu, joten vastineoikeutta ei synny.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 10: Asiantuntijan tausta ja kokemus on avattu lukijalle.
Heikkoudet
- JO 12: Yksipuolinen asiantuntijavalinta ilman vastakkaisia näkökulmia.
- JO 15: Otsikko on huomattavasti dramaattisempi kuin asiantuntijan varovainen arvio.
6 Omaperäisyys
Kyseessä on tavanomainen asiantuntijahaastattelu, joka toistaa yleistä turvallisuuspoliittista keskustelua.
7 Rivien välistä
Artikkeli nostaa esiin Venäjän hybridivaikuttamisen uhkakuvia asiantuntijana toimivan kansanedustajan kautta. Lukijalle välittyy kuva tilanteen vakavuudesta ja tarpeesta varautua, vaikka suoria todisteita kotimurtojen ja Venäjän yhteydestä ei esitetä.
Herää kysymys, miksi artikkelin otsikko nostaa esiin 'lähikuukaudet', vaikka Limnellin sitaatti on varovaisempi arvio mahdollisuudesta. Otsikointi vaikuttaa hakevan klikkejä dramatisoimalla asiantuntijan varovaisen arvion.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Venäjän iskujen mahdollisuudella pelottelu.
Mitä muut mediat kirjoittavat?
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →