Analyysi artikkelista: Macron varoittaa Venäjästä
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite35
- GPT-5.6 Luna55
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite75
- GPT-5.6 Luna65
- Mistral Small70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli rakentaa kuvaa kiristyvästä turvallisuustilanteesta, jossa Venäjä toimii aktiivisena aggressorina Euroopan maaperällä. Lukijalle välittyy viesti, että Ranska ja muut eurooppalaiset toimijat ovat tietoisia uhasta ja valmistautuvat vastaamaan siihen, mikä normalisoi ajatuksen Euroopan ja Venäjän välisestä laajenevasta konfliktista.
Artikkeli raportoi ajankohtaisesta turvallisuuspoliittisesta huolesta, mutta nojaa vahvasti länsimaisten johtajien lausuntoihin ilman syvempää riippumatonta analyysia.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli on rakenteeltaan uutismainen, mutta se painottaa vahvasti länsimaista näkökulmaa ja käyttää Venäjän edustajien lausuntoja luomaan uhkakuvia. Tasapainoa haetaan Lavrovin sitaateilla, mutta ne on kehystetty osaksi uhkaavaa narratiivia.
Artikkeli edustaa valtavirran turvallisuuspoliittista näkemystä, joka on linjassa länsimaisten hallitusten kanssa. Se ei edusta kapeaa ideologista suuntaa, vaan raportoi vallitsevasta geopoliittisesta tilanteesta.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Länsimaiden turvallisuusuhka
- Venäjän aggressiivisuus
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Laajempi historiallinen tausta Venäjän ja Euroopan välisille jännitteille puuttuu. — Lukija ei saa riittävää ymmärrystä siitä, miksi tilanne on eskaloitunut juuri nyt.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Artikkeli korostaa turvallisuusuhan kasvua ja tarvetta varautua.
Venäjän mahdolliset iskut ja sodan uhka luovat turvattomuutta.
Artikkeli rakentuu vastakkainasettelun ympärille.
Venäjän toimien ja Lavrovin lausuntojen käyttö uhkakuvien rakentamisessa.
Tunnevetoaminen on osa aiheen luonnetta, sillä turvallisuuspolitiikka käsittelee pelkoja ja uhkia. Artikkelin sävy on kuitenkin asiallinen.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa artikkelin sisältöä.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.6 Luna5
- Mistral Small15
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen ja tiivistää artikkelin pääaiheen.
Otsikko on asiallinen raportointi presidentin lausunnosta.
- Gemini 3.1 Flash Lite30
- GPT-5.6 Luna40
- Mistral Small55
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli rakentaa 'me vs. Venäjä' -asetelmaa, mutta tekee sen maltillisesti.
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.6 Luna5
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli ei sisällä populistista kansa vs. eliitti -retoriikkaa.
4 Kuultiinko kohdetta
Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Venäjän edustajat on mainittu, mutta heidän lausuntonsa on valittu tukemaan uhkakuvaa.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 10: Alkuperäinen lähde (BBC, Reuters) on mainittu.
- JO 15: Otsikolla on kate jutun sisällössä.
Heikkoudet
- JO 12: Kiistanalaisen väitteen lähdekritiikki puuttuu (esim. Venäjän väitteiden tarkempi taustoitus).
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu (vaikka kyseessä on poliittinen arviointi, Venäjän näkökulma jää vain uhkaavaksi sitaatiksi).
6 Omaperäisyys
Artikkeli on perusluonteinen uutisraportti, joka kokoaa yhteen muiden medioiden ja johtajien lausuntoja.
7 Rivien välistä
Artikkeli rakentaa kuvaa kiristyvästä turvallisuustilanteesta, jossa Venäjä toimii aktiivisena aggressorina Euroopan maaperällä. Lukijalle välittyy viesti, että Ranska ja muut eurooppalaiset toimijat ovat tietoisia uhasta ja valmistautuvat vastaamaan siihen, mikä normalisoi ajatuksen Euroopan ja Venäjän välisestä laajenevasta konfliktista.
Artikkeli keskittyy vahvasti länsimaiseen näkökulmaan ja käyttää Venäjän edustajien sitaatteja lähinnä vahvistamaan narratiivia sodan uhasta. Herää kysymys, onko valittu kehys tarkoituksella luoda yhtenäisyyden tunnetta Ukrainan tukemisen ympärille.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Venäjän hybridi-iskujen ja sodan uhan korostaminen.
Mitä muut mediat kirjoittavat?
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →