Espoon poliisin etälamautintapaus
Poliisin etälamauttimen käyttö espoolaisessa asumisyksikössä johti kehitysvammaisen miehen kuolemaan.
← Etusivu
Analyysi artikkelista: Omainen kertoo MTV:lle etälamautuksen jälkeen kuolleen vammoista: "Selviäminen oli mahdotonta"
Pisteet
Versio 2.0
Laskettu raadin pisteistä
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.4 Mini68
- Mistral Small75
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
- Gemini 3.1 Flash Lite40
- GPT-5.4 Mini46
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys
Tunnelma
Huoli, Paheksunta / viha
Kehystys
Keskusta
Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.
Artikkeli nostaa esiin omaisen kritiikin poliisin voimankäyttöä ja tiedonkulkua kohtaan. Lukijalle välittyy kuva, jossa viranomaistoiminta ja asumisyksikön hoito epäonnistuivat, mikä johti kohtalokkaaseen lopputulokseen.
Artikkeli raportoi vakavasta kuolemantapauksesta omaisen näkökulmasta, mutta jättää viranomaisnäkökulman hyvin ohueksi.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
68
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)
Artikkeli painottaa voimakkaasti omaisen kokemusta ja kritiikkiä. Vaikka aihe on vakava, viranomaisten tai asumisyksikön ääni puuttuu, mikä tekee raportoinnista yksipuolista.
Poliittinen kehystys
Keskusta
Artikkeli käsittelee viranomaisten toiminnan valvontaa, mikä on journalismin perustehtävä. Ideologista suuntaa ei ole, mutta lähteiden valikoivuus kallistaa painotusta omaisen kritiikkiin.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Omaisen näkökulma poliisin toiminnan epäonnistumisesta
- Kritiikki tiedonkulun puutteesta
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Tämä on tekoälyn tulkinta artikkelista, ei mittaus eikä osa vinouma-analyysiä. Lähdelinkit tulevat tekoälyn omasta hakutuloksesta — kukaan ihminen ei ole tarkistanut niitä, mutta linkin takana oleva tieto on tarkistettavissa itse. Linkitön väite on tekoälyn oma päättely, johon kannattaa suhtautua sen mukaisesti.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Ketkä saavat äänen
Artikkelissa ei tunnistettu nimettyjä ääniä.
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Artikkelista tunnistettiin henkilöitä, mutta yhdestäkään ei ole tarpeeksi tunnistetietoa taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Poliisin tai asumisyksikön näkemys tapahtumien kulusta ja tiedonkulusta puuttuu. — Lukija ei saa tasapainoista kuvaa siitä, miksi omainen ei saanut tietoa aiemmin tai miten tilanne eskaloitui.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Kehystäminen
Valikoiva lähteiden käyttö
Tunteisiin vetoaminen
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Omaisen huoli uhrin tilasta ja hoidon puutteesta.
Omaisen kokema epäoikeudenmukaisuus tiedonkulun puutteesta.
Tunteellinen sitaatti
Omaisen suorat lainaukset korostavat surua ja epätietoisuutta.
Konflikti- tai kriisikehys
Poliisin voimankäyttö asetetaan vastakkain uhrin haavoittuvuuden kanssa.
Tunnevetoaminen on ymmärrettävää aiheen vakavuuden vuoksi, mutta se ohjaa lukijan sympatioita voimakkaasti omaisen puolelle.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vs. sisältö:
Tarkka
Otsikko vastaa jutun sisältöä.
Klikkihoukutus:
24/100
- Gemini 3.1 Flash Lite35
- GPT-5.4 Mini24
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää tunteisiin vetoavaa sitaattia.
Otsikon lataus:
Neutraali
Otsikko on asiallinen ja kuvaa jutun ytimen.
Kärjistys:
42/100
- Gemini 3.1 Flash Lite30
- GPT-5.4 Mini42
- Mistral Small50
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli luo asetelman omaisen ja viranomaisten välille, mutta ei demonisoi osapuolia.
Populismi:
10/100
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.4 Mini2
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Ei populistista rakennetta.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Poliisia ja asumisyksikköä kritisoidaan suoraan tiedonkulun puutteesta ja hoidon epäonnistumisesta, mutta heille ei ole annettu mahdollisuutta vastata.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
40
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen
Vahvuudet
- JO 35: Olennainen asiavirhe on korjattu ja siitä on kerrottu yleisölle.
Heikkoudet
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu; poliisia tai asumisyksikköä ei ole kuultu omaisen syytösten osalta.
6 Omaperäisyys
50/100
Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä
Uutinen perustuu omaisen haastatteluun ja aiemmin julkaistuihin poliisin tiedotteisiin.
7 Rivien välistä
Kenen etua ajaa?
Kehystys palvelee omaisen tarvetta saada ääni kuuluviin ja kyseenalaistaa viranomaistoiminnan asianmukaisuus.
Pelissä
Poliisin voimankäytön oikeutus vs. yksilön oikeus hoitoon ja turvallisuuteen. Juttu käsittelee pääosin jälkimmäistä omaisen näkökulmasta.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä
Artikkeli olettaa, että poliisin etälamauttimen käyttö oli suora syy uhrin kuolemaan johtaneisiin vammoihin. ”Poliisin etälamauttimen käytön seurauksena kuolleen lähiomaisen mielestä”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään
Poliisin voimankäytön yksityiskohdat ja vastuu jäävät epäselviksi, kun keskitytään omaisen kokemukseen. ”En tiedä, miten hän on ne saanut”
Kuka saa äänen
Omainen saa laajan tilan kertoa kokemuksestaan ja epäilyistään, kun taas poliisin ja asumisyksikön näkemykset ovat referoituja ja lyhyitä. ”Hän kertoo soittaneensa huolestaan miehen asumisyksikköön ja hänelle kerrottiin, että mies otetaan tarkkailuun.”
Tunnelma
Huoli, Paheksunta / viha
Artikkeli nostaa esiin omaisen kritiikin poliisin voimankäyttöä ja tiedonkulkua kohtaan. Lukijalle välittyy kuva, jossa viranomaistoiminta ja asumisyksikön hoito epäonnistuivat, mikä johti kohtalokkaaseen lopputulokseen.
Tekoälyn vapaa havainto
Herää kysymys, miksi asumisyksikön tai poliisin edustajaa ei ole haastateltu vastaamaan omaisen esittämiin syytöksiin tiedonkulun puutteesta, mikä jättää artikkelin painottuneeksi.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
Osa ilmiötä
Samasta ilmiöstä vähemmän vinoutuneesti
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
Mitä muut mediat kirjoittavat?
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →