← Etusivu

Analyysi artikkelista: Stubb tapasi Trumpin lähettiläät, Grönlanti-sopimus sinetöitiin – tässä huippukokouksen tärkeimmät käänteet

Ilta-Sanomat Uutinen 23.9.2026
Pisteet
65
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.

Vinouma
42
  • Gemini 3.1 Flash Lite35
  • GPT-5.6 Luna42
  • Mistral Small70

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.

JSN-laatu
72
  • Gemini 3.1 Flash Lite80
  • GPT-5.6 Luna72
  • Mistral Small70

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.

Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli raportoi YK:n huippukokouksen tapahtumia Yhdysvaltain presidentti Trumpin toiminnan kautta, normalisoiden tämän aggressiivisen retoriikan ja sotilaalliset tavoitteet. Lukijalle välittyy kuva, jossa kansainvälinen politiikka on suurvaltojen välistä kaupankäyntiä ja voimannäyttöä, samalla kun Suomen presidentin rooli näyttäytyy lähinnä suurvaltojen välisenä välittäjänä.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: rakenteellinen

Artikkeli tarkastelee kansainvälistä politiikkaa suurvaltojen välisenä rakenteena.

42
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli painottaa voimakkaasti Yhdysvaltain presidentin toimintaa ja retoriikkaa. Vaikka uutinen on asiallinen, lähteiden valinta ja painotus ohjaavat lukijaa näkemään kansainvälisen politiikan ensisijaisesti Yhdysvaltain intressien kautta.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi tapahtumia laajasti, mutta Trumpin hallinnon toiminnan korostaminen luo vaikutelman, jossa Yhdysvaltain intressit ovat keskiössä. Ideologista suuntaa ei kuitenkaan ajeta, vaan kyse on vallankäytön raportoinnista.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Yhdysvaltain hallinnon näkökulma ja Trumpin toiminta

Kritisoidut tahot

Puolustetut tahot

Todellisuustarkistus
Ketkä saavat äänen Jutussa haastatellut ja lainatut henkilöt sekä heidän julkinen roolinsa

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta YK:n rooli ja muiden maiden näkemykset jäävät vähäisiksi. — Lukija saa yksipuolisen kuvan YK-kokouksen merkityksestä.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli maailman tilasta ja sodan jatkumisesta.

Konflikti- tai kriisikehys

Sotilaallisten tukikohtien ja uhkausten korostaminen luo jännitteisen tunnelman.

Tunnevetoaminen on hillittyä ja liittyy uutisoitaviin aiheisiin, kuten sotaan ja kansainvälisiin jännitteisiin.

Kaikki tunnevetoamiset →

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 35/100, kärjistys 28

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa jutun sisältöä.

Klikkihoukutus: 35/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • GPT-5.6 Luna35
  • Mistral Small75

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Raadin pisteet erosivat tässä 50 pisteellä.

Arviointimallit tulkitsivat tämän eri tavoin.

Otsikko lupaa 'tärkeimmät käänteet', mikä on tyypillinen tapa sitouttaa lukija uutisvirtaan.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on informatiivinen ja kuvaa kokouksen tapahtumia neutraalisti.

Kärjistys: 28/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite20
  • GPT-5.6 Luna28
  • Mistral Small60

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Raadin pisteet erosivat tässä 40 pisteellä.

Arviointimallit tulkitsivat tämän eri tavoin.

Artikkeli raportoi jännitteitä, kuten Trumpin uhkailut Irania kohtaan, mutta pysyy raportoivana.

Populismi: 8/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.6 Luna8
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Trumpin retoriikka sisältää populistisia elementtejä, mutta artikkeli raportoi ne neutraalisti.

4 Kuultiinko kohdetta Mainittu, ei kuultu

Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Irania kritisoidaan voimakkaasti, mutta maata ei kuulla.

5 JSN-arvio 72/100 · 2 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

72
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 10: Lähteet on mainittu (esim. Reuters, IS:n lähteet).
  • JO 15: Otsikolla on kate jutun sisällössä.

Heikkoudet

  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu Iranin osalta, kun Trump uhkailee maata.
6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli on perusraportointia YK-kokouksesta, ei sisällä merkittävää uutta analyysia.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkelin kehystys palvelee Yhdysvaltain hallinnon viestintää, jossa Trumpin toiminta esitetään aktiivisena ja ratkaisukeskeisenä kansainvälisellä areenalla.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Yhdysvaltain sotilaallinen läsnäolo Grönlannissa on itsestäänselvä ja perusteltu turvallisuuskysymys. ”Yhdysvallat perustaa Grönlantiin kaksi uutta sotilastukikohtaa.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Sotilaallisten toimien vastuu häivytetään passiivilla, kun puhutaan sopimusten synnystä. ”Maiden välille syntyneestä sovusta kerrottiin lauantain vastaisena yönä.”
Kuka saa äänen Trumpin näkemykset ja toiminta saavat eniten tilaa, kun taas muiden maiden johtajien rooli jää taustalle. ”Trump kuvaili tiistaina pitämässään puheessa sotilastukikohtien olevan ”erittäin merkittäviä”.”
Tunnelma Huoli

Artikkeli raportoi YK:n huippukokouksen tapahtumia Yhdysvaltain presidentti Trumpin toiminnan kautta, normalisoiden tämän aggressiivisen retoriikan ja sotilaalliset tavoitteet. Lukijalle välittyy kuva, jossa kansainvälinen politiikka on suurvaltojen välistä kaupankäyntiä ja voimannäyttöä, samalla kun Suomen presidentin rooli näyttäytyy lähinnä suurvaltojen välisenä välittäjänä.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli keskittyy niin vahvasti Trumpin hallinnon tavoitteisiin ja retoriikkaan, vaikka kyseessä on YK:n huippukokous. Tämä voi johtua halusta tarjota lukijalle 'uutisellista' draamaa, mutta se samalla marginalisoi monenkeskisen yhteistyön merkityksen.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

Osa ilmiötä

Samasta ilmiöstä vähemmän vinoutuneesti

Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen politiikka laajempi kuva → Katso kirjoittajan Marika Jegoroff muut analyysit →
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Ulkomaat

Tiedot tästä analyysistä

Maailman johtajat ovat kokoontuneet tällä [...700 sanaa...] kaikki tilaisuudet keskiviikkona suorana lähetyksenä.

Sisältö haettu
25.9.2026

Mitä muut mediat kirjoittavat?

Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.

Koosta artikkeleita →

Tai analysoi yksittäinen uutinen osoitteella