Suomen dieselin hinnan nousu
Suomessa on Euroopan unionin kallein diesel, mikä on herättänyt keskustelua hallituksen ja opposition välillä.
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli rakentaa kuvaa, jossa polttoaineen hinta on globaalien voimien määrittämä vakio, johon kotimaisella politiikalla ei ole järkevää puuttua. Lukijalle välittyy viesti, että bensan hinnan alentamista vaativat poliitikot ovat joko epärealistisia tai populisteja, ja että sähköautoilu on keskustelussa etuoikeutettu näkökulma.
Artikkeli on viihteellinen kooste Pöllöraadin keskustelusta, joka tarjoaa lähinnä toimittajien mielipiteitä eikä syvällistä analyysia polttoainemarkkinoista.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli valikoi asiantuntijoita, jotka jakavat saman talouspoliittisen näkemyksen. Vastakkaisia näkemyksiä (esim. polttoaineen hinnan vaikutus pienituloisiin tai alueelliseen tasa-arvoon) ei tuoda esiin, mikä tekee kehyksestä yksipuolisen.
Vaikka juttu kritisoi perussuomalaisten aiempaa populismia, se ei asetu selkeästi vasemmiston tai oikeiston puolelle, vaan edustaa vallitsevaa talouspoliittista konsensusta. Se toimii vahtikoirana populismia vastaan, mikä on journalistinen perustehtävä.
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Turhautuminen poliitikkojen epärealistisiin vaalilupauksiin.
Vetoomus valtion taloudellisiin realiteetteihin.
Käytetään termejä kuten 'järjetöntä' ja 'persaukinen' keskustelun sävyttämiseen.
Toimittajien välinen vitsailu sähköautoilusta ja 'ulos'-huudot.
Tunnevetoaminen on osa Pöllöraadin viihteellistä luonnetta, mutta se samalla marginalisoi polttoaineen hinnan noususta kärsivien kansalaisten huolen.
Otsikko vastaa sisällön kevennystä.
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko käyttää sitaattia ja viittaa hilpeään reaktioon houkutellakseen lukemaan sisäpiirin vitsailusta.
Otsikko on kuvaileva, vaikka käyttääkin kevennystä.
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli luo vastakkainasettelun 'realistien' ja 'populistien' välille.
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Raati käyttää 'populisti'-leimaa perussuomalaisista, mikä on osa kansa-eliitti-asetelmaa.
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Perussuomalaisia kritisoidaan toistuvasti, mutta heille ei anneta mahdollisuutta vastata.
Juttu on perinteinen kooste ajankohtaisohjelman keskustelusta ilman uutta tutkimusta tai haastatteluja.
Artikkeli rakentaa kuvaa, jossa polttoaineen hinta on globaalien voimien määrittämä vakio, johon kotimaisella politiikalla ei ole järkevää puuttua. Lukijalle välittyy viesti, että bensan hinnan alentamista vaativat poliitikot ovat joko epärealistisia tai populisteja, ja että sähköautoilu on keskustelussa etuoikeutettu näkökulma.
Herää kysymys, miksi MTV:n uutispäätoimittajan sähköautoilu nostetaan jutun keskiöön vitsailun kautta; se voi toimia kevennyksenä, mutta samalla se etäännyttää toimittajaa polttomoottoriautoilijoiden arjen taloudellisista huolista.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
Käytetään vahvoja ilmauksia kuten 'järjetöntä' ja 'persaukinen' kuvaamaan poliittisia toimia.
Suomessa on Euroopan unionin kallein diesel, mikä on herättänyt keskustelua hallituksen ja opposition välillä.
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →Saat 10 ilmaista krediittiä käyttöösi. Ei salasanaa — kirjaudut Google-tilillä tai sähköpostilinkillä.
Kirjaudu Google-tililläOnko sinulla jo tili? Kirjaudu sisään Ei vielä tiliä? Luo tili
Tarkista sähköpostisi (myös roskaposti). Linkki on voimassa 2 tuntia. Osoite johon linkki lähti näkyy alla.
Kerro mitä palvelusta puuttuu tai mikä ei toimi. Palautteen jättäminen vaatii kirjautumisen.
Kerro vapaasti mitä huomasit tällä sivulla — vika, hankala kohta tai idea.
Palautimme aiemman luonnoksesi.
Palaute tallennetaan sivun osoitteen kanssa, jotta löydämme kohdan.
Palautteesi on vastaanotettu. Arvostamme sitä.