Sanna Marinin lausunto venäläiskoneiden alasampumisesta
Entinen pääministeri Sanna Marin on esittänyt, että Suomen tulisi ampua alas ilmatilaa loukkaavat venäläiskoneet.
← Etusivu
Analyysi artikkelista: ”Mikä homma tää oli?” – Sanna Marinin tuore hävittäjälausunto hämmentää
Pisteet
Versio 2.0
Laskettu raadin pisteistä
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
- Gemini 3.1 Flash Lite75
- GPT-5.6 Luna78
- Mistral Small85
- TypeSafe Jev73
Näytetty luku on raadin (4 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — kahden keskimmäisen pisteen keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
- Gemini 3.1 Flash Lite30
- GPT-5.6 Luna38
- Mistral Small35
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys
Tunnelma
Epäluottamus
Kehystys
Keskusta
Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.
Artikkeli rakentaa kuvaa Sanna Marinista poliitikkona, joka hakee huomiota provokatiivisilla ja harkitsemattomilla lausunnoilla. Lukijalle välittyy vaikutelma, että Marinin ulostulo on epäasiallinen ja vailla todellista turvallisuuspoliittista harkintaa, kun taas podcastin kommentaattorit esitetään järjen äänenä.
Artikkeli on enemmän podcastin markkinointia kuin syvällistä turvallisuuspoliittista analyysia.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
77
/100
Merkittävä vinouma
Vinoumapisteet (0-100)
Artikkeli on yksipuolinen ja rakentuu täysin Marinin toimintaa kritisoivien äänten varaan. Kirjoittaja käyttää latautunutta kieltä (esim. 'haisee julkisuushakuisuus') ja jättää Marinin oman näkökulman tai puolustuksen huomioimatta, mikä tekee jutusta selkeästi ohjaavan.
Poliittinen kehystys
Keskusta
Artikkeli kritisoi yksittäistä poliitikkoa, mutta ei aja selkeää ideologista linjaa. Kyse on enemmän vahtikoira-tyyppisestä tai viihteellisestä politiikan kommentoinnista, jossa kohde on valittu hänen tunnettavuutensa vuoksi.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Marinin lausunto on harkitsematon ja julkisuushakuinen
Kritisoidut tahot
- Sanna Marin
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Tämä on tekoälyn tulkinta artikkelista, ei mittaus eikä osa vinouma-analyysiä. Lähdelinkit tulevat tekoälyn omasta hakutuloksesta — kukaan ihminen ei ole tarkistanut niitä, mutta linkin takana oleva tieto on tarkistettavissa itse. Linkitön väite on tekoälyn oma päättely, johon kannattaa suhtautua sen mukaisesti.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Ketkä saavat äänen
Artikkelissa ei tunnistettu nimettyjä ääniä.
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Artikkelista tunnistettiin henkilöitä, mutta yhdestäkään ei ole tarpeeksi tunnistetietoa taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Marinin oma näkökulma tai perustelut lausunnolle puuttuvat. — Lukija ei saa tasapuolista kuvaa siitä, mitä Marin todellisuudessa tarkoitti tai miksi hän lausunnon antoi.
- Tausta Turvallisuuspoliittinen konteksti hävittäjien alasampumisesta puuttuu. — Lukija ei ymmärrä, onko lausunto täysin vailla pohjaa vai liittyykö se laajempaan kansainväliseen keskusteluun.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Kehystäminen
Valikoiva lähteiden käyttö
Latautunut kieli
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Toimittajat ja podcastin vieraat kyseenalaistavat Marinin motiivit ja harkintakyvyn.
Keskustelijoiden sävy on turhautunut Marinin lausuntoa kohtaan.
Latautunut kieli
Toimittaja käyttää kerronnassa ilmauksia, jotka ohjaavat lukijaa epäilemään Marinin motiiveja.
Tunteellinen sitaatti
Podcastin vieraiden kärjekkäitä sitaatteja käytetään vahvistamaan negatiivista kuvaa.
Tunnevetoaminen on manipuloivaa, sillä se perustuu yksipuoliseen äänten käyttöön ja latautuneisiin sanavalintoihin, joilla pyritään naurunalaisistamaan kohteen lausunto.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vs. sisältö:
Tarkka
Otsikko vastaa jutun sisältöä, joka käsittelee Marinin lausunnon herättämää hämmennystä.
Klikkihoukutus:
70/100
- Gemini 3.1 Flash Lite70
- GPT-5.6 Luna68
- Mistral Small75
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko käyttää kysymysmuotoa ja hämmennystä herättävää kieltä houkutellakseen lukijan klikkaamaan.
Otsikon lataus:
Latautunut
Sana hämmentää ja kysymysmuoto luovat negatiivisen odotuksen lausunnon sisällöstä.
Kärjistys:
60/100
- Gemini 3.1 Flash Lite60
- GPT-5.6 Luna58
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli luo vastakkainasettelun Marinin ja politiikantoimittajien välille, mutta ei dehumanisoi kohdetta.
Populismi:
30/100
- Gemini 3.1 Flash Lite30
- GPT-5.6 Luna22
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli käyttää populismin elementtejä kyseenalaistamalla 'eliitin' (ex-pääministeri) toiminnan, mutta se on enemmän sisäpiirin kommentointia kuin laajaa kansa-eliitti-asetelmaa.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Sanna Marin on kritiikin kohde, mutta hänelle ei ole varattu tilaa vastata tai selventää lausuntoaan, vaikka artikkeli on julkaistu hänen lausuntonsa jälkeen.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
35
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Heikko
Vahvuudet
- JO 10: Podcastin alkuperäinen lähde on mainittu ja linkitetty.
Heikkoudet
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, vaikka kohde on selvästi tunnistettava ja kritiikki on kielteistä.
- JO 15: Otsikko ja ingressi lataavat negatiivisen sävyn, joka toistuu jutun sisällössä.
- JO 12: Kiistanalaisen väitteen lähdekritiikki puuttuu, kun vain yksi näkökulma pääsee ääneen.
6 Omaperäisyys
30/100
Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä
Artikkeli on referaatti podcast-jaksosta eikä tuo uutta tietoa tai omaa analyysia aiheeseen.
7 Rivien välistä
Kenen etua ajaa?
Palvelee Iltalehden brändiä ja podcastin markkinointia kehystämällä entisen pääministerin lausunnot laskelmoiduksi julkisuushakuisuudeksi.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä
Artikkeli olettaa, että Marinin motiivi on ensisijaisesti julkisuuden hakeminen. ”Kyllä Sanna Marin tietää, miten lehtien etusivuille päästään”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään
Toimittaja häivyttää oman roolinsa ja antaa podcastin osallistujien esittää väitteet, jotka leimaavat Marinin toiminnan. ”Politiikantoimittaja Joakim Kullaksen nenään Marinin lausunnossa haisee kenties julkisuushakuisuus.”
Kuka saa äänen
Äänessä ovat vain Marinin lausuntoa kritisoivat toimittajat. ”Aivan käsittämätön, tuumaa Uuden Suomen päätoimittaja Jenni Tamminen”
Tunnelma
Epäluottamus
Artikkeli rakentaa kuvaa Sanna Marinista poliitikkona, joka hakee huomiota provokatiivisilla ja harkitsemattomilla lausunnoilla. Lukijalle välittyy vaikutelma, että Marinin ulostulo on epäasiallinen ja vailla todellista turvallisuuspoliittista harkintaa, kun taas podcastin kommentaattorit esitetään järjen äänenä.
Tekoälyn vapaa havainto
Herää kysymys, onko artikkelin ensisijainen tarkoitus uutisoida turvallisuuspolitiikasta vai toimia mainoksena Iltalehden podcastille, mikä selittäisi valitun kärjekkään ja henkilöön menevän kehyksen.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Latautunut kieli
Lieva
Toimittajan oma kerronta käyttää leimaavia ilmauksia.
Osa ilmiötä
Samasta ilmiöstä vähemmän vinoutuneesti
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
Mitä muut mediat kirjoittavat?
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →