Yhdysvaltain hallinnon Trump-aiheiset kohut
Presidentti Trumpin hallinnon toimia, kuten avustajien lahjoja, postiäänestyskiistaa ja Smithsonian-instituutin johtajan lähtöä, käsitellään kriittisesti.
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli raportoi Iranin presidentin YK-puheen nostaen keskiöön maan hallinnon näkökulman, jossa Yhdysvallat esitetään aggressorina ja Iran uhrina. Lukijalle välittyy kuva jännitteisestä tilanteesta, jossa Iranin hallinto pyrkii legitimoimaan oman toimintansa ja ydinohjelmansa vastaamalla suoraan Yhdysvaltain presidentin syytöksiin.
Artikkeli raportoi Iranin presidentin puheen sisällön, mutta jää pitkälti Iranin hallinnon oman narratiivin toistamiseksi ilman riittävää taustoitusta.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli antaa Iranin presidentille laajan tilan esittää syytöksiä ilman, että Yhdysvaltojen näkökulmaa tai laajempaa kansainvälistä kontekstia avataan tasapainoisesti. Yksipuolinen lähteistys ja Iranin narratiivin korostaminen nostavat vinoumapisteitä.
Artikkeli raportoi Iranin presidentin puheen, joka on luonteeltaan poliittinen, mutta ei ota itse kantaa. Vaikka Iranin narratiivi dominoi, kyseessä on uutisraportointi puheesta, eikä kirjoittaja asetu Iranin puolelle.
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Iranin presidentin puheen kautta välittyvä paheksunta Yhdysvaltojen toimintaa kohtaan.
Kuvien käyttö tyttökoulun iskusta vetoaa lukijan myötätuntoon ja huoleen.
Tyttökoulun iskusta kertominen toimii tunteisiin vetoavana anekdoottina Iranin uhriudesta.
Sanojen kuten 'kiusaajamentaliteetti' käyttö.
Tunnevetoaminen on peräisin Iranin presidentin puheesta, jota artikkeli referoi. Se on manipuloivaa siinä mielessä, että se nostaa esiin vahvoja tunteita herättäviä kuvauksia ilman vastapainoa.
Otsikko vastaa sisällön pääaihetta.
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko on suora uutisotsikko, joka tiivistää puheen pääkohdan.
Sana uhmakas lataa otsikon asetelman konfliktin kautta.
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli raportoi polarisoivaa puhetta, mutta ei itse kiihdytä vastakkainasettelua.
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Iranin presidentin puheessa on vahvoja populistisia elementtejä (kansa vs. kiusaaja-eliitti), mutta artikkeli raportoi tämän sitaateissa.
Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Yhdysvaltojen delegaatiota ei ole kuultu, vaan mainitaan vain, ettei vastausta saatu.
Artikkeli perustuu pitkälti kansainvälisten uutistoimistojen raportointiin Iranin presidentin puheesta.
Artikkeli raportoi Iranin presidentin YK-puheen nostaen keskiöön maan hallinnon näkökulman, jossa Yhdysvallat esitetään aggressorina ja Iran uhrina. Lukijalle välittyy kuva jännitteisestä tilanteesta, jossa Iranin hallinto pyrkii legitimoimaan oman toimintansa ja ydinohjelmansa vastaamalla suoraan Yhdysvaltain presidentin syytöksiin.
Herää kysymys, miksi artikkeli nostaa esiin hyvin spesifin ja kiistanalaisen väitteen Minabin tyttökoulun iskusta ilman, että Pentagonin kantaa tai laajempaa kansainvälistä vahvistusta asialle on saatu. Tämä kehystys vahvistaa Iranin hallinnon narratiivia uhriutumisesta.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
Kiusaajamentaliteetti-termin käyttö Iranin hallinnon suulla.
Presidentti Trumpin hallinnon toimia, kuten avustajien lahjoja, postiäänestyskiistaa ja Smithsonian-instituutin johtajan lähtöä, käsitellään kriittisesti.
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →Saat 10 ilmaista krediittiä käyttöösi. Ei salasanaa — kirjaudut Google-tilillä tai sähköpostilinkillä.
Kirjaudu Google-tililläOnko sinulla jo tili? Kirjaudu sisään Ei vielä tiliä? Luo tili
Tarkista sähköpostisi (myös roskaposti). Linkki on voimassa 2 tuntia. Osoite johon linkki lähti näkyy alla.
Kerro mitä palvelusta puuttuu tai mikä ei toimi. Palautteen jättäminen vaatii kirjautumisen.
Kerro vapaasti mitä huomasit tällä sivulla — vika, hankala kohta tai idea.
Palautimme aiemman luonnoksesi.
Palaute tallennetaan sivun osoitteen kanssa, jotta löydämme kohdan.
Palautteesi on vastaanotettu. Arvostamme sitä.