Hallituksen talouspolitiikan vaikutukset tuloeroihin
Tutkimuslaitos Laboren ja Kalevi Sorsa -säätiön raportit kritisoivat hallituksen sosiaaliturvaleikkauksia ja veromuutoksia tuloeroja kasvattavina.
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli rakentaa kuvaa Kokoomuksesta ainoana talouspoliittisena vaihtoehtona, joka kykenee välttämään veronkorotukset. Samalla se normalisoi hallituksen leikkauspolitiikkaa korostamalla tuloerojen maltillisuutta ja sivuuttaa leikkausten vaikutukset yksilötasolla.
Artikkeli raportoi pääministerin linjauksista, mutta kehystää ne vahvasti Kokoomuksen näkökulmasta ja käyttää sensaatiohakuista otsikointia.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli nojaa vahvasti pääministerin puheeseen ja käyttää latautunutta kieltä (esim. 'höykytti'). Vaikka oppositiota mainitaan, se esitetään lähinnä kritiikin kohteena, mikä kallistaa painotusta.
Kehystys, jossa veronkorotukset nähdään automaattisesti haitallisina ja menosäästöt ainoana oikeana tienä, heijastelee Kokoomuksen ideologista linjaa. Vaikka juttu raportoi pääministerin puheita, se ei tarjoa riittävää vastapainoa tai analyysia vaihtoehtoisista talousmalleista.
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Huoli talouden tilasta ja 8 miljardin euron sopeutustarpeesta.
Epäluottamus opposition talouspoliittisia esityksiä kohtaan.
Sanojen kuten 'höykytti' ja 'pommi' käyttö luo aggressiivista sävyä.
Hallituksen ja opposition välinen vastakkainasettelu on jutun keskiössä.
Tunnevetoaminen on osittain manipuloivaa, sillä se korostaa konfliktia ja käyttää dramatisoivaa kieltä asiallisen politiikan raportoinnin sijaan.
Otsikko dramatisoi Kokoomuksen linjauksen 'hurjaksi ideaksi' ja 'pommin purkamiseksi', vaikka kyseessä on puolueen peruslinja.
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko käyttää dramatisoivia ilmauksia kuten 'hurja idea' ja 'pommi' luodakseen kiireen ja jännityksen tuntua.
Termit 'hurja idea' ja 'pommi' lataavat otsikon negatiivisella tai sensaatiomaisella sävyllä.
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli korostaa hallituksen ja opposition välistä kuilua, mutta ei dehumanisoi osapuolia.
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Pääministerin puheessa on elementtejä, joissa opposition kritiikki leimataan epärealistiseksi 'huutamiseksi', mikä on populistinen keino.
Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — SDP mainitaan useasti kritiikin kohteena, mutta heille ei ole annettu mahdollisuutta vastata pääministerin väitteisiin.
Juttu perustuu pitkälti pääministerin puheen referointiin ilman syvempää omaa taustatutkimusta.
Artikkeli rakentaa kuvaa Kokoomuksesta ainoana talouspoliittisena vaihtoehtona, joka kykenee välttämään veronkorotukset. Samalla se normalisoi hallituksen leikkauspolitiikkaa korostamalla tuloerojen maltillisuutta ja sivuuttaa leikkausten vaikutukset yksilötasolla.
Herää kysymys, miksi artikkelin otsikointi käyttää termiä 'hurja idea' ja 'pommi', vaikka leipätekstissä esitellään puolueen vakiintunutta talouspoliittista linjaa; tämä luo ristiriidan asiallisen uutisoinnin ja klikkiotsikoinnin välille.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
Käytetään vahvoja verbejä ja metaforia kuvaamaan poliittista keskustelua.
Artikkeli käsittelee 8 miljardin euron sopeutustarvetta ja tuloeroja, jotka ovat tilastollisia kysymyksiä.
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Raadin pisteet erosivat tässä 40 pisteellä.
Arviointimallit tulkitsivat tämän eri tavoin.Tutkimuslaitos Laboren ja Kalevi Sorsa -säätiön raportit kritisoivat hallituksen sosiaaliturvaleikkauksia ja veromuutoksia tuloeroja kasvattavina.
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →Saat 10 ilmaista krediittiä käyttöösi. Ei salasanaa — kirjaudut Google-tilillä tai sähköpostilinkillä.
Kirjaudu Google-tililläOnko sinulla jo tili? Kirjaudu sisään Ei vielä tiliä? Luo tili
Tarkista sähköpostisi (myös roskaposti). Linkki on voimassa 2 tuntia. Osoite johon linkki lähti näkyy alla.
Kerro mitä palvelusta puuttuu tai mikä ei toimi. Palautteen jättäminen vaatii kirjautumisen.
Kerro vapaasti mitä huomasit tällä sivulla — vika, hankala kohta tai idea.
Palautimme aiemman luonnoksesi.
Palaute tallennetaan sivun osoitteen kanssa, jotta löydämme kohdan.
Palautteesi on vastaanotettu. Arvostamme sitä.