Kansanedustajien koteihin kohdistuneet tunkeutumisepäilyt
Useiden kansanedustajien koteihin on tehty epäiltyjä tunkeutumisia ilman murtojälkiä, mitä viranomaiset ja poliittiset toimijat pitävät mahdollisena vieraan vallan vaikuttamisena.
← Etusivu
Analyysi artikkelista: Venäjä iskee Euroopan heikoimpaan kohtaan – Tässä on Putinin laskelma
Pisteet
Versio 2.0
Laskettu raadin pisteistä
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
- GPT-5.6 Luna72
- Mistral Small70
- Gemini 3.1 Flash Lite65
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
- GPT-5.6 Luna58
- Mistral Small55
- Gemini 3.1 Flash Lite65
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys
Tunnelma
Huoli, Epäluottamus
Kehystys
Keskusta
Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.
Artikkeli rakentaa kuvan, jossa Venäjän hybridioperaatiot nähdään jatkuvana ja monikanavaisena uhkana, ja jossa EU:n yhteinen vastaus on vasta muotoutumassa. Lukijalle jää tunne, että poliittinen yhtenäisyys ja varautuminen ovat ratkaisevia, ja että “sotaväsymys” voi heikentää Ukrainan tukea.
Artikkeli kokoaa useiden maiden varoituksia ja tiedustelutietoon perustuvia väitteitä Venäjän hybridioperaatioista sekä kuvaa EU:n vastausmekanismin luonnostelua. Se myös yhdistää uhkakuvan vaalikauden ja “sotaväsymyksen” poliittiseen dynamiikkaan.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
70
/100
Merkittävä vinouma
Vinoumapisteet (0-100)
Artikkeli on rakenteeltaan yksipuolisesti uhkakeskeinen: Venäjän toimet ja niiden oletetut tavoitteet dominoivat, ja vastatoimet kehystetään ensisijaisesti koordinaation ja julkisen nimeämisen tarpeena. Lähteissä on kyllä vaihtelua (poliitikot, turvallisuuspalvelut, media- ja EU-lähteet), mutta epävarmuus (esim. “ei virallisesti vahvistettu”) ei muuta kokonaiskehystä, ja asiantuntija-arviot tavoitteista esitetään vahvasti. Lisäksi teksti käyttää toistuvasti latautunutta uhkakieltä ja konfliktikehystä, mikä nostaa vinoumaa.
Poliittinen kehystys
Keskusta
Teksti ei aja selvästi tiettyä ideologista ohjelmaa, vaan painottaa turvallisuus- ja koordinaatiokysymyksiä sekä varautumista. Vaikka se käsittelee Ukrainan tuen vastustusta ja vaalivuoden vaikutusta, kehys on ensisijaisesti “uhka–vastatoimet” eikä puoluepoliittinen asetelma. Siksi suunta jää keskelle, vaikka painotus on vahvasti turvallisuuslinjauksen puolella.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Venäjän hybridiuhka esitetään laaja-alaisena ja voimistuvana, ja sen tavoitteet kuvataan vaikuttamisyrityksinä (pelko, vastakkainasettelu, aseavun vähentäminen).
- EU:n yhteisen vastauksen puute kuvataan ongelmana, joka mahdollistaa Venäjän hyötymisen vaalikauden dynamiikasta.
Kritisoidut tahot
- Venäjä
- Naton yhtenäisyys
Puolustetut tahot
- EU:n turvamekanismi
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Tämä on tekoälyn tulkinta artikkelista, ei mittaus eikä osa vinouma-analyysiä. Lähdelinkit tulevat tekoälyn omasta hakutuloksesta — kukaan ihminen ei ole tarkistanut niitä, mutta linkin takana oleva tieto on tarkistettavissa itse. Linkitön väite on tekoälyn oma päättely, johon kannattaa suhtautua sen mukaisesti.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Ketkä saavat äänen
Artikkelissa ei tunnistettu nimettyjä ääniä.
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Artikkelista tunnistettiin henkilöitä, mutta yhdestäkään ei ole tarpeeksi tunnistetietoa taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Vastakkaista tulkintaa siitä, miten hybridiuhkia pitäisi arvioida (esim. riskien suhteuttaminen tai mahdollinen liioittelun riski) ei juuri esitetä. — Ilman vastanäkökulmaa lukija saa yhden hallitsevan uhkakehyksen, jolloin epävarmuuden vaikutus johtopäätöksiin jää vähemmälle.
- Todistusaineisto Tiedusteluväitteiden ja tapausten tueksi ei esitetä yksityiskohtaista näyttöä tai lähdeaineistoa, vaan viitataan ilmoituksiin ja arvioihin. — Turvallisuusväitteiden uskottavuus jää lukijan arvioitavaksi ilman konkreettista todentamisen polkua.
- Seuraukset Seurauksia käsitellään pääosin turvallisuuden ja Ukrainan tuen näkökulmasta, mutta vähemmän siitä, miten ehdotettu EU-koordinointi vaikuttaa jäsenmaiden sisäiseen päätöksentekoon ja kansalaiskeskusteluun. — Lukija saa vähemmän tietoa siitä, mitä “nopea poliittinen koordinointi” käytännössä muuttaa ja millaisia sivuvaikutuksia sillä voi olla.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Kehystäminen
Valikoiva lähteiden käyttö
Konflikti kehys
Latautunut kieli
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Artikkeli herättää huolta Euroopan turvallisuustilanteesta ja siitä, että hybridiuhka voi ulottua myös Suomeen.
Teksti rakentaa epäluottamusta Venäjän toimia kohtaan kuvaamalla niitä sabotaasina, vakoiluna ja disinformaationa.
Konflikti- tai kriisikehys
Uhka ja vastatoimet asetetaan jatkuvaan kamppailuasetelmaan: Venäjä pyrkii pelkoon ja hajaannukseen, ja lännen pitäisi reagoida tietyllä tavalla.
Pelottelu / uhka-skenaariot
Konkretisoidaan mahdollisia hyökkäyksiä (droonit, kyberhyökkäykset, ilmatilaloukkaukset) ja korostetaan, ettei varoitusta välttämättä tule fyysisessä hyökkäyksessä.
Latautunut kieli
Käytetään vahvoja uhkasanoja kuten “hybridiuhka”, “iskuyritys” ja “levittää pelkoa”, jotka ohjaavat lukijaa tulkitsemaan tilanteen vakavana.
Tunnevetoaminen on perusteltua uutisgenressä, koska kyse on turvallisuusuhkasta, mutta se on myös selvästi kehystävää: uhkakieltä ja vaikutustavoitteiden kuvausta käytetään vahvasti. Lukijaa ohjataan varautumaan ja pitämään pää kylmänä, mutta epävarmuuden tasoa ei aina erotella yhtä näkyvästi kuin uhkakuvan voimakkuutta.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vs. sisältö:
Liioiteltu
Otsikko: “Venäjä iskee Euroopan heikoimpaan kohtaan – Tässä on Putinin laskelma”. Sisältö: “Useiden asiantuntija-arvioiden mukaan Venäjän toimien tarkoituksena on levittää pelkoa, lisätä poliittista vastakkainasettelua ja saada länsimaat vähentämään aseapua Ukrainalle.”
Klikkihoukutus:
60/100
- GPT-5.6 Luna78
- Mistral Small60
- Gemini 3.1 Flash Lite55
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko lupaa “Putinin laskelman”, mutta artikkeli rakentaa kuvan hybridiuhasta ja tavoitteista asiantuntija-arvioiden sekä poliitikkojen varoitusten kautta.
Otsikon lataus:
Latautunut
Otsikko käyttää kehystä “Venäjä iskee Euroopan heikoimpaan kohtaan” ja viittaa “Putinin laskelmaan”, mikä tekee uhkakuvasta tahallisen ja henkilöityvän.
Kärjistys:
68/100
- GPT-5.6 Luna68
- Mistral Small80
- Gemini 3.1 Flash Lite60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Teksti rakentaa selkeän vastakkainasettelun Venäjän ja lännen välillä: “Venäjän toimien tarkoituksena on levittää pelkoa… ja saada länsimaat vähentämään aseapua Ukrainalle.”
Populismi:
10/100
- GPT-5.6 Luna8
- Mistral Small10
- Gemini 3.1 Flash Lite15
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Kansa–eliitti-asetelmaa ei rakenneta läpi jutun, vaan painopiste on viranomaisten ja instituutioiden toimissa; kansalaisille annetaan lähinnä varautumisohje: “Tavan kansalaisen ei auta muuta kuin varautua häiriöihin ja pitää pää kylmänä.”
4 Kuultiinko kohdetta
Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Venäjän virallista vastausta ei esitetä jutussa, vaikka Venäjän toimia kuvataan laajasti ja mainitaan myös Ria Novostin uutinen, joka poistettiin pian. Jutussa ei ole Venäjän omaa kannanottoa tai selitystä epäillyille teoille.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
58
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen
Vahvuudet
- JO 10: Lähteitä ja attribuutiota käytetään useissa kohdissa (esim. Macronin varoitus, Tusk, Stubb, EU-lähteet, Politico/MTV).
- JO 14: Artikkelissa seurataan tilannetta usean tapauksen ja “viime viikolla” -rakenteen kautta, eikä se jää yhteen yksittäiseen väitteeseen.
Heikkoudet
- JO 12: Kiistanalaisessa turvallisuusväitteiden kokonaisuudessa (hybridi-iskut, CIA-varoitus) lähdekritiikki ja epävarmuuden vaikutus johtopäätöksiin jää osin ohueksi.
- JO 9: Osa tiedoista on nimenomaisesti vahvistamatonta, mutta lukijalle ei anneta selkeää erottelua sen mukaan, miten vahvasti eri väitteet painavat kokonaiskuvaa.
6 Omaperäisyys
52/100
Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä
Aihe on ajankohtainen ja uutismaisesti koottu, mutta rakenne nojaa pitkälti varoitusten ja asiantuntija-arvioiden kokoamiseen ilman erityisen uutta aineistoa.
7 Rivien välistä
Kenen etua ajaa?
Kehystys hyödyttää turvallisuus- ja puolustuslinjausta ajavia toimijoita (esim. EU:n koordinaation ja julkisen nimeämisen tarve korostuu), koska se tekee Venäjän toimista “yhteisen” ongelman ja perustelee yhteisiä mekanismeja.
Pelissä
Euroopan turvallisuus ja varautuminen vs. poliittinen yhtenäisyys ja päätöksenteon rauhallisuus. Juttu käsittelee pääosin turvallisuus- ja varautumiskysymystä, ja jättää vähemmälle sen, miten vastatoimet vaikuttavat sisäpoliittiseen keskusteluun ilman että se kärjistyy.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä
Artikkeli olettaa, että Venäjän hybridiuhka on todellinen ja että esitetyt sabotaasi- ja kybertoimet liittyvät Venäjän suunnitelmiin, vaikka osa tiedoista on “ei vahvistettu”. ”Tiedustelutietojen mukaan Venäjä suunnittelee hybridi-iskuja Ukrainaa tukeviin Euroopan maihin.”
Artikkeli olettaa, että EU:ssa yhteisen vastauksen puute johtuu siitä, ettei yhteistä näkemystä mekanismista ole, eikä esimerkiksi siitä, että riskinarvio tai priorisointi olisi eriävä. ”EU-lähteiden mukaan jäsenmailla ei vielä ole yhteistä näkemystä mekanismista.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään
Venäjän toiminnan vaikutus kuvataan toimijattomasti: “tarkoituksena on” -muoto tekee tavoitteista yleisiä ilman, että kerrotaan konkreettisesti, miten tai kenen kautta vaikutus syntyy. ”Useiden asiantuntija-arvioiden mukaan Venäjän toimien tarkoituksena on levittää pelkoa, lisätä poliittista vastakkainasettelua ja saada länsimaat vähentämään aseapua Ukrainalle.”
EU:n hitaus kuvataan rakenteellisena: toimijuus jää epäselväksi, kun aloite on “lähtötelineissä” ja “komissiokaan ei vielä ole esitellyt” tarkkaa mallia. ”Toistaiseksi aloite on vielä lähtötelineissä.”
Kuka saa äänen
Keskinen ääni tulee poliittisilta johtajilta ja turvallisuus-/tiedustelutoimijoilta (Macron, Tusk, Stubb, Tšekin turvallisuuspalvelun johtaja), kun taas kansalaisten näkökulma jää vain yleiseksi “varautumisen” ohjeeksi. ”Ranskan presidentti Emmanuel Macron varoitti, että Venäjän Eurooppaan ja Ranskaan kohdistama hybridiuhka on voimistunut.”
EU:n vastatoimien suunnittelua kuvataan komission kautta, mutta jäsenmaiden vastustus referoidaan “EU-lähteiden mukaan” ilman suoria sitaatteja. ”EU-lähteiden mukaan jäsenmailla ei vielä ole yhteistä näkemystä mekanismista.”
Tunnelma
Huoli, Epäluottamus
Artikkeli rakentaa kuvan, jossa Venäjän hybridioperaatiot nähdään jatkuvana ja monikanavaisena uhkana, ja jossa EU:n yhteinen vastaus on vasta muotoutumassa. Lukijalle jää tunne, että poliittinen yhtenäisyys ja varautuminen ovat ratkaisevia, ja että “sotaväsymys” voi heikentää Ukrainan tukea. Samalla teksti antaa ymmärtää, että yksittäisten maiden toimia (varoitukset, suojautuminen, pakotteet) tarvitaan, mutta ne eivät vielä riitä ilman yhteistä koordinaatiota.
Tekoälyn vapaa havainto
Herää kysymys, miksi osa väitteistä jää “ei virallisesti vahvistettu” -tasolle (esim. CIA-varoitus Espanjaan, Ranskaan tai Italiaan), mutta silti ne sijoitetaan osaksi yhtenäistä uhkakuvaa ilman selkeää erottelua sen mukaan, kuinka varmaa tieto on.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Latautunut kieli
Kohtalainen
Uhkakieltä käytetään toistuvasti ja se tekee Venäjän toimista tahallisen ja laajamittaisen uhkan.
Toisto
Lieva
Hybridiuhka ja sen osatekijät (kyber, droonit, sabotaasi, disinformaatio) toistuvat useissa kohdissa eri maiden esimerkkien kautta.
Väärien vaihtoehtojen esittäminen
Lieva
Teksti vihjaa, että jos reagoidaan väärin tai jos Ukrainan tuki heikkenee “sotaväsymyksen” vuoksi, seuraukset ulottuvat Naton itärajan turvallisuuteen, jolloin vaihtoehtoja ei juuri avata.
Osa ilmiötä
Samasta ilmiöstä vähemmän vinoutuneesti
Ulkomaat politiikka Emmanuel Macron Donald Tusk Alexander Stubb Ursula von der Leyen Marine Le Pen Venäjä Euroopan unioni Nato Ukraina CIA El Mundo Politico MTV MTV:n Asian ytimessä Volodymyr Zelenskyi
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
Mitä muut mediat kirjoittavat?
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →