Afrikkalaisen sikaruton torjuntatoimet Kaakkois-Suomessa
Ruokavirasto ja hallitus tehostavat afrikkalaisen sikaruton torjuntaa muuttamalla rajoitusvyöhykkeitä, nostamalla villisikojen näytepalkkioita ja suunnittelemalla aitaamista.
← Etusivu
Analyysi artikkelista: Sikarutosta kova ahdinko: ”Ei voi olla niin, että on Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson vastuulla puolustaa koko Suomea”
Pisteet
Versio 2.0
Laskettu raadin pisteistä
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.4 Mini62
- Mistral Small75
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
- Gemini 3.1 Flash Lite35
- GPT-5.4 Mini39
- Mistral Small40
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys
Tunnelma
Huoli
Kehystys
Keskusta
Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.
Artikkeli nostaa esiin paikallisen elinkeinon hätätilan ja siirtää vastuuta yksittäisiltä yrittäjiltä valtiolle. Lukijalle välittyy kuva, että sikarutto ei ole vain eläintautikysymys, vaan koko metsätalouden vakuusarvoja ja rahoitusta horjuttava uhka, jonka torjuntakustannukset tulisi jakaa koko yhteiskunnan kesken.
Uutinen raportoi metsäalan ahdingosta sikaruton vuoksi, mutta keskittyy vahvasti etujärjestöjen vaatimuksiin ilman viranomaisnäkökulmaa.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
65
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)
Artikkeli on rakenteellisesti yksipuolinen, sillä se antaa äänen vain yrittäjille ja etujärjestöille. Viranomaisten tai muiden tahojen näkökulma rajoitusten perusteisiin tai korvausvaatimusten kohtuullisuuteen puuttuu kokonaan.
Poliittinen kehystys
Keskusta
Artikkeli käsittelee elinkeinopoliittista kriisiä ja vaatimuksia valtion tuesta. Vaikka kehys on yrittäjämyönteinen, se ei edusta selkeää ideologista vasemmisto-oikeisto-jakoa, vaan pikemminkin vahtikoira-tyyppistä raportointia elinkeinon vaikeuksista.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Metsäkoneyrittäjien taloudellinen hätä
- Valtion vastuun korostaminen
Puolustetut tahot
- Metsäkoneyrittäjät
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Tämä on tekoälyn tulkinta artikkelista, ei mittaus eikä osa vinouma-analyysiä. Lähdelinkit tulevat tekoälyn omasta hakutuloksesta — kukaan ihminen ei ole tarkistanut niitä, mutta linkin takana oleva tieto on tarkistettavissa itse. Linkitön väite on tekoälyn oma päättely, johon kannattaa suhtautua sen mukaisesti.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Ketkä saavat äänen
Artikkelissa ei tunnistettu nimettyjä ääniä.
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Artikkelista tunnistettiin henkilöitä, mutta yhdestäkään ei ole tarpeeksi tunnistetietoa taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Viranomaisten (Ruokavirasto) näkökulma rajoitusten välttämättömyydestä ja korvausperusteista puuttuu. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa siitä, miksi rajoitukset ovat välttämättömiä tai miten korvaukset lain mukaan toimivat.
- Tausta Tietoa siitä, miten vastaavissa tilanteissa on aiemmin toimittu tai mitä laki sanoo korvauksista. — Lukija ei voi arvioida vaatimusten realistisuutta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Valikoiva lähteiden käyttö
Kehystäminen
Yksipuolinen näkökulma
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli taloudellisista menetyksistä ja yritysten tulevaisuudesta.
Turhautuminen viranomaisten rajoituksiin ja vastuunjaon epäoikeudenmukaisuuteen.
Latautunut kieli
Sanojen kuten 'kestämätön' ja 'ahdinko' käyttö.
Tunteellinen sitaatti
Sitaatit korostavat yrittäjien kokemaa epäoikeudenmukaisuutta.
Tunteisiin vetoaminen on osa yrittäjien viestintää, mutta median olisi tullut tasapainottaa tätä viranomaisten kommenteilla.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vs. sisältö:
Tarkka
Otsikko vastaa ingressiä ja leipätekstin sisältöä.
Klikkihoukutus:
67/100
- Gemini 3.1 Flash Lite60
- GPT-5.4 Mini67
- Mistral Small70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko käyttää voimakasta tunnesanaa ja suoraa lainausta luomaan kiireen tuntua.
Otsikon lataus:
Latautunut
Sana 'ahdinko' ja vastakkainasettelu alueen ja koko maan välillä lataavat otsikkoa.
Kärjistys:
48/100
- Gemini 3.1 Flash Lite45
- GPT-5.4 Mini48
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Alueellinen vastakkainasettelu ('Etelä-Karjala vs koko Suomi') on läsnä, mutta ei demonisoivaa.
Populismi:
20/100
- Gemini 3.1 Flash Lite20
- GPT-5.4 Mini18
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Sitaateissa esiintyy 'kansa/alue vs eliitti/viranomainen' -asetelmaa, mutta se on siteerattujen tahojen ääntä.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Ruokavirastoa kritisoidaan rajoitusten aiheuttamista taloudellisista menetyksistä, mutta virastolle ei ole annettu tilaa vastata tai selittää rajoitusten taustoja.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
39
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Heikko
Vahvuudet
- JO 7: Pyrkimys raportoida alan tilanteesta.
Heikkoudet
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu; viranomaisnäkökulma rajoitusten perusteista puuttuu.
- JO 12: Lähdekritiikki; lähteet ovat yksipuolisesti etujärjestöjä, joilla on hyötymistarkoitus.
6 Omaperäisyys
40/100
Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä
Uutinen toistaa järjestöjen tiedotteiden sisältöä ilman syvempää omaa taustoitusta.
7 Rivien välistä
Kenen etua ajaa?
Kehystys palvelee metsäkoneyrittäjiä ja metsäalan järjestöjä: tilanne esitetään kestämättömänä taloudellisena kriisinä, mikä tukee vaatimuksia valtion korvauksista ja tiukemmista torjuntatoimista koko maan laajuisesti.
Pelissä
Metsäkoneyrittäjien elinkeinon turvaaminen vs. eläintautien torjunnan kustannusten jakaminen. Juttu käsittelee pääosin edellistä, painottaen yrittäjien ja järjestöjen näkemystä taloudellisesta vastuunjaosta.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä
Artikkeli olettaa, että sikaruton torjunnasta aiheutuvat taloudelliset menetykset kuuluvat ensisijaisesti valtiolle, ei yrittäjien riskiksi. ”Ei voi olla niin, että on Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson vastuulla puolustaa koko Suomea ja ottaa yksin taloudelliset tappiot vastaan”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään
Vastuun siirtäminen viranomaisille korostuu, kun yrittäjien vaikea tilanne esitetään ulkoisena pakkona. ”Ruokavirasto on rajoittanut metsänhoitotöitä”
Kuka saa äänen
Äänessä ovat lähes yksinomaan metsäalan etujärjestöt ja yrittäjien edustajat, jotka vaativat toimia. ”Koneyrittäjien toimitusjohtajan Matti Peltolan mukaan tilanne on alueella toimiville metsäkoneyrittäjille tavattoman hankala.”
Tunnelma
Huoli
Artikkeli nostaa esiin paikallisen elinkeinon hätätilan ja siirtää vastuuta yksittäisiltä yrittäjiltä valtiolle. Lukijalle välittyy kuva, että sikarutto ei ole vain eläintautikysymys, vaan koko metsätalouden vakuusarvoja ja rahoitusta horjuttava uhka, jonka torjuntakustannukset tulisi jakaa koko yhteiskunnan kesken.
Tekoälyn vapaa havainto
Herää kysymys, miksi Ruokaviraston tai muiden viranomaisten näkökulmaa rajoitusten välttämättömyydestä tai korvausperusteista ei avata lainkaan, vaikka he ovat rajoitusten asettaja.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Auktoriteettiin vetoaminen
Lieva
Järjestöjohtajien lausuntoja käytetään totuuden ja vaatimusten vahvistamiseen.
9 Tilastokytkos
40/100
Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.
Artikkeli väittää menetyksien olevan miljoonia ja vakuusarvojen laskeneen. Nämä väitteet vaatisivat tuekseen viranomaistietoa tai tilastollista arviota.
- Gemini 3.1 Flash Lite40
- GPT-5.4 Mini54
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Hyödylliset tilastoaiheet
- sikaruton taloudelliset vaikutukset metsätalouteen
- metsätalouden vakuusarvot
Suositellut lähteet
- Ruokavirasto
- Luonnonvarakeskus
Osa ilmiötä
Samasta ilmiöstä vähemmän vinoutuneesti
Koneyrittäjät ry Stefan Borgman MTK Matti Peltola Ruokavirasto Virolahti työelämä Metsäalan Asiantuntijat ry Ari Teittinen talous
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
Mitä muut mediat kirjoittavat?
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →