Maahanmuutto ja turvallisuus
Kehyksen on kirjoittanut kielimalli jokaiselle artikkelille erikseen omin sanoin. Sama näkökulma voi siksi esiintyä eri sanamuodoilla, jotka lasketaan eri kehyksiksi — vain yksikkö- ja monikkomuodot yhdistetään. Lukuja kannattaa lukea suuntaa antavina.
Artikkelit
Vinouman jakauma
Journalistisen laadun jakauma
Mediat
Aiheet
Kehystysroolit Kuinka monessa kehyksen artikkelissa taho kehystetään uhkaksi, uhriksi tai pelastajaksi.
Kehystetään uhkaksi
- siirtolaiset 4
- maahanmuuttajataustaiset rikolliset 1
- laittomat siirtolaiset 1
- ihmismassat 1
- Marokko 1
Kehystetään uhriksi
- Espanja 2
- kantasuomalaiset 1
- etelä-afrikan talous 1
- mika hostila 1
- Suomi 1
Kehystetään pelastajaksi
- Poliitikot 2
- anne rintamäki 1
- cyril ramaphosa 1
- Giorgia Meloni 1
- cdu/csu 1
Mihin tunteisiin kehyksen artikkeleissa vedotaan Kuinka monessa kehyksen artikkelissa vedotaan tähän tunteeseen. Osuus = artikkelimäärä suhteessa yllä kerrottuun analyysijoukkoon.
Luvut on laskettu 13 analysoidusta artikkelista — ei aikarajausta.
- Pelko 9 69 %
- Huoli 8 62 %
- Epäluottamus 5 39 %
- Paheksunta / viha 3 23 %
- Turhautuminen / pettymys 1 8 %
Mitä kehyksen artikkeleista jätetään kertomatta Kuinka monessa kehyksen artikkelissa analyysi havaitsi tämäntyyppisen puutteen — mitä artikkeleista jää pois, ei mitä niissä on.
Luvut on laskettu 13 analysoidusta artikkelista — ei aikarajausta.
- Tausta 11 85 %
- Vastakkainen näkökulma 9 69 %
- Todistusaineisto 2 15 %
- Asianosainen 1 8 %
Propagandatekniikat Propagandatekniikka on tunnistettu vaikuttamisen keino (esim. pelottelu, syntipukkiajattelu). Lukumäärä = havaintojen määrä, osuus = havainnot suhteessa analysoituihin artikkeleihin. Yhdessä artikkelissa voi olla useita havaintoja.
Propagandatekniikoita havaittu 12 artikkelissa 13:stä analysoidusta (92 %). Mukana kehyksen artikkelit. Maksumuurin takaiset eivät ole mukana.
- Latautunut kieli 11 85 %
- Pelkoon vetoaminen 5 39 %
- Syntipukkiajattelu 2 15 %
- Väärien vaihtoehtojen esittäminen 2 15 %
Sivun luvut ja koosteet perustuvat tekoälyn tuottamiin artikkelianalyyseihin. Ihminen ei tarkista analyysejä ennen julkaisua. Miten tämä on tehty